Tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalisen median rooli toimituksissa on pieni: se ei juurikaan nouse esiin toimituskokouksissa, ja sometus jää usein toimittajien oman aktiivisuuden ja jopa vapaa-ajan varaan.
– Sosiaalisessa mediassa toimimiseen ei kohdenneta toimituksissa aikaa, vaan oletetaan, että se hoituu muun työn ohessa. Samanlainen tilanne vallitsi aikoinaan lehtien verkkosivujen kanssa, sanoo filosofian tohtori ja toimittaja Lauri Haapanen.
Haapanen tekee medialingvististä post doc -tutkimustaan Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Hän tutkii muun muassa sitä, miten toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään.
Haapanen on haastatellut tutkimukseensa sanoma- ja aikakauslehtiin kirjoittavia toimittajia. Osa heistä on työsuhteessa, osa freelancereita.
– Olen mallintanut haastattelu haastattelulta sitä, miten toimittajat somea hyödyntävät, ja valinnut seuraavan haastateltavan aina niin, että häneltä saatava tieto joko vahvistaisi jo ilmi käyneitä asioita tai tarkentaisi niitä. 12 haastattelun jälkeen tuntuu siltä, että mitään merkittävää uutta ei enää nouse esiin, Haapanen kertoo menetelmästään.
Uusi piirre toimittajan työssä
Toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa erityisesti seuratakseen yhteiskunnallista keskustelua sekä löytääkseen juttuaiheita, näkökulmia ja haastateltavia. Some taipuu hyvin myös journalismin jakamiseen ja markkinointiin.
– Aikaisemmin juttujen jakelu ja markkinointi ei kuulunut toimittajan työnkuvaan, mutta tältä osin some on tuonut toimittajan työhön uuden puolen: nyt toimittajat jakavat juttuja sekä edustamansa median sometileillä että henkilökohtaisilla tileillään, ehkä jonkin otsikkoa vetävämmän saatteen kera, Haapanen sanoo.
”Aikaisemmin juttujen jakelu ja markkinointi ei kuulunut toimittajan työnkuvaan, mutta tältä osin some on tuonut toimittajan työhön uuden puolen.”
Sosiaalinen media on vaikuttanut myös lukijapalautteeseen.
Parhaimmillaan lukija huomaa jutussa olevan virheen tai ehdottaa näkökulmaa jatkojuttuun. Pahimmillaan palaute on loanheittoa tai vihapuhetta.
Somessa julkisesti annetun palautteen näkee usein suuri ihmisjoukko, mikä voi motivoida palautteen antamiseen.
Vaikka sosiaalinen media on tuonut toimittajan työhön uusia ulottuvuuksia, se ei Haapasen mukaan ole radikaalisti muuttanut työnkuvaa.
– Sosiaalinen media on yksi kanava muiden joukossa kerätä tietoa sekä etsiä aiheita ja haastateltavia. Tässä mielessä some on kyllä voinut helpottaa toimittajan työtä, Haapanen toteaa.
Aktiivisuus voi vaikuttaa työnsaantiin
Suuri osa Haapasen haastattelemista toimittajista koki alemmuudentuntoa sometaidoistaan ja epäili olevansa huonompi kuin kollegansa.
– Monet eivät kokeneet olevansa taitavia, hyviä tai aktiivisia somessa – mutta tiedostivat, että kannattaisi olla.
Haastatteluissa kävi ilmi, että aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi auttaa rakentamaan omaa toimittajakuvaa ja jopa myötävaikuttaa rekrytointeihin.
”Jotkut toimittajat ovat ottaneet sosiaalisen median strategiseksi työkalukseen ja miettivät tarkkaan, mitä siellä tekevät.”
Someaktiivit ovat tietoisesti tehneet sosiaalisesta mediasta osan toimittajuuttaan.
– Jotkut toimittajat ovat ottaneet sosiaalisen median strategiseksi työkalukseen ja miettivät tarkkaan, mitä siellä tekevät. Oma ja toimittajan identiteetti menevät lomittain, ja some on heille elämäntapa.
Aktiiviset käyttäjät osallistuvat somessa keskusteluihin ja myös aloittavat niitä pitääkseen yhteyttä yleisöönsä ja brändätäkseen itseään. Iso joukko seuraajia tuo vaikutusvaltaa ja jopa mahdollisuuden ohjailla julkista keskustelua, Haapanen kertoo.
Kanavien suosio ja ominaisuudet muuttuvat
Sosiaalisen median kanavista Twitter nousee ylitse muiden.
– Työmielessä Twitteriä käytetään eniten. Facebookissakin kaikilla haastatelluilla oli tili, mutta sitä käytetään enemmänkin henkilökohtaisen elämän viestimiseen. Lisäksi verkkojuttujen kommenttipalstat, blogit ja Wikipedia nousivat haastatteluissa esiin.
Haapanen arvioi, että vaikka somen käyttö varmaankin vielä lisääntyy ja monipuolistuu osana toimitustyötä, jonkinlainen taitekohta saattaa jo olla saavutettu.
”Toimitukset panostanevat jatkossa enemmän kanaviin, joissa ne voivat paremmin hallita sisältöjään ja niiden näkyvyyttä.”
– Toimitukset panostanevat jatkossa enemmän kanaviin, joissa ne voivat paremmin hallita sisältöjään ja niiden näkyvyyttä. Some voi tuottaa yllätyksiä myös yksittäiselle toimittajalle, joka rakentaa toimittajaidentiteettiään vahvasti yhden kanavan varaan.
Twitter ja Facebook ovat suosituimpia kanavia nyt mutta eivät välttämättä viiden vuoden päästä.
– Voi olla, että yhtäkkiä päivitykset eivät näykään niin suurelle lukijajoukolle, kuten Facebookissa kävi, kun sen algoritmeja muutettiin, Haapanen toteaa.
