Uudistukset eivät toteudu, ellei väliporras sitoudu niihin.

Karjalaisessa on automatisoitu myyntiä, säädetty maksumuuria ja tehty virheitä.

Alueen ihmisille ja firmoille riittää oma lehti – osingoilla ei ole väliä.

Pikaisen koronatuen taso ja valikoivuus herättävät kritiikkiä.

Tulevaisuudessa puhutaan entistä enemmän siitä, miten luodaan kokonaisuuksia.

Viestintään avautuu 15 vuodessa 20 000 uutta työpaikkaa.

Lehdet ympäri Suomen kertovat nyt tilausmäärän kasvusta.

Tietyt tunteet sitouttavat käyttäjiä paremmin kuin toiset.

”Voi olla, että tipumme astetta pienemmälle tasolle.”

Naapurimaat ovat jo auttaneet mediayhtiöitään koronakriisin keskellä.

Koronavirus synnyttää väliaikaisia julkaisuja kaikkialle.

”Viestimme, ettei kannata hävitä vaan tuoda esiin brändiä.”

Valemedia-sanan ryöstöviljely sataa harhauttajien laariin.

Lehtien työntekijät joutuvat etätöihin. Talousvaikutukset ovat isoja.

Avoimen lähdekoodin ohjelmat auttavat toimittajaa tai koko toimitusta.

Näin lehtiyhtiöt reagoivat Googlen evästepäätökseen.

Toimittajat eivät enää etsi paikkaansa tarkistetun tiedon lähettiläinä somessa.

Uutisrobotiikka auttaa paikallisen sisällön tuottamisessa.

Journalismi on menettänyt merkityksellisyyden monopolin viestintäalalla.

Syynä on Googlen päätös siirtää verkkomainonnan mannerlaattoja.

Toimittajat tasapainottelevat korkeakulttuurin ja laajan koukuttavuuden välillä.

Mutta missä jamassa digitilaajien hankinta on ostetuissa lehdissä?

Maailmalla moni media on Tiktokissa. Pitäisikö suomalaistenkin olla?

Aamulehden käyttämä botti arvioi etukäteen, paljonko tilaajia verkkojuttu tuo.

Tulevaisuudenusko on nyt monessa lehdessä juuri tilaustuloissa.

Lehti rakensi yhteisöpalvelun, johon myy näkyvyyttä kuukausimaksulla.

Lukijoita voi kiinnostaa kokonaisen lehden sijaan tarkemmin rajattu tuote.

Toimitusten kellareissa makaa kansallisaarre.

Keskisuomalainen saa uuden myyntikanavan ja kehittää audio-osaamistaan.

Lehtiin tarvitaan palveluajattelua ja asiakkuuksien hahmottamista.

Joko luit Suomen Lehdistön suosituimmat jutut vuonna 2019?

USA:ssa alkaa olla näyttöä, mitä tarkoittaa yhteisölle, että sanomalehti kuolee.

Lukijoiden mukaan yhteisöllisyys väheni ja uutistarjontaan tuli aukko.

Norjalaisen lehtikustantajan tilausmäärät ovat nousseet jo neljä vuotta.

Miten nimittää keskustelijaa, joka haluaa rajoittaa ilmastotoimia?

HBL:n omin voimin polkaisema kampanja sai lentävän lähdön.

Arkistossa makaa juttuja, jotka voisivat olla ikuisia tai syntyä uudelleen.

Ilkka-Pohjalaisen tuleva päätoimittaja Markku Mantila uskoo maakuntalehtiin.

Yksinkertainen muotoilu palvelisi lukijaa ja mediamyyntiä myös Suomessa.

Helsingin Uutiset haalii aluepainoksilla rajattuja lukija- ja ilmoittajaryhmiä.

Sama henkilö voi tehdä markkinointia ja journalismia, jos pitää rajan selvänä.

Omista juurista kannattaa olla häpeilemättömän ylpeä.

Financial Times lanseerasi yllättävän sisältökampanjan.

Moni Sanomalehtien Liiton kilpailussa palkittu lehti on kirkastanut konseptiaan.

Onnea Kiuruvesi-lehti, Koillissanomat ja Kuopion Kaupunkilehti.

”Taloudellisia vaikutuksia on varmasti”, kerrotaan Viestilehdistä.

Media-ala kaipaisi tutkimusta ansainnasta, kirjoittaa Noora Autio.