Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan ei ole sattumaa, ettei lehtitilausten verotukseen koskettu, vaikka nykyinen hallitus on korottanut arvonlisäveroja laajasti, viimeksi tällä viikolla.
– Tämä on merkittävä mediapoliittinen ratkaisu, tietenkin tietoinen päätös, että tässä valtiontalouden tilanteessa kulutusverojen nostot eivät ulotu lehdistöön. Se kertoo siitä, että päättäjät ymmärtävät luotettavan tiedon merkityksen tässä ajassa.
Kesällä julkistetussa hallitusohjelmassa linjattiin, että kaikki 10 prosentin arvonlisäverokannassa olevat tuotteet nostetaan 14 prosentin kantaan – kaikki muut paitsi sanoma- ja aikakauslehtitilaukset. Korotus koski esimerkiksi lääkkeitä, kirjoja, liikunta- ja majoituspalveluita, elokuvanäytöksiä ja kulttuuritilaisuuksien pääsymaksuja.
Tällä viikolla käydyssä kehysriihessä hallitus haki mittavia säästöjä. Ennakkoon tiedettiin, että pöydällä ovat arvonlisäverot, myös alennetut kannat. Hallitus päätti korottaa yleistä arvonlisäveroa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Lisäksi makeiset nostettiin 14 prosentista yleiseen kantaan.
Tilausten arvonlisäveron korotusta nollasta ensin yhdeksään ja sitten kymmeneen prosenttiin reilut kymmenen vuotta sitten pidetään alalla yleisesti katastrofaalisena ratkaisuna vaikeaan hetkeen. Veronkorotuksen jälkeen sanomalehtien levikkien laskuvauhti tuplaantui 2–3 prosentista 5–6 prosenttiin vuodessa. Holmbergin mukaan muun muassa tätä tietoa on tuotu siitä saakka esiin päättäjille.
”Politiikkaa ja vaikuttamista pitää tehdä ajassa eli miettiä realistiset argumentit. Täytyy ymmärtää myös päättäjien tilanne.”
Tässä tilanteessa hän pitää kymmenen prosentin kantaan jäämistä ”suhteellisesti positiivisena” ratkaisuna.
– Politiikkaa ja vaikuttamista pitää tehdä ajassa eli miettiä realistiset argumentit. Täytyy ymmärtää myös päättäjien tilanne. Parempana taloudellisena aikana päättäjät olisivat miettineet alv:n alentamista ja mediatukia.
Millä tavoin Medialiitto sitten on tehnyt vaikuttamistyötä?
Holmbergin mukaan avainasemassa on ajoissa oleminen, ihan viime metreillä ei ole hötkyilty.
Medialiitto alkoi vaikuttaa nykyiseen hallitusohjelmaan noin kaksi vuotta sitten. Holmbergin mukaan liiton edustajat tapasivat ennen viime vuoden eduskuntavaaleja ”erittäin laajasti päättäjiä”. Viime aikoina ”on tavattu ja viestitty fokusoidummin avainpäättäjille”.
Liiton pitkäjänteisiä viestejä ovat olleet esimerkiksi se, että Suomessa ylipäätään olisi mediapolitiikkaa eli kaikessa päätöksenteossa otettaisiin huomioon vaikutukset media-alaan. Ykköskeino parantaa alan toimintaedellytyksiä on jo vuosia ollut lehtitilausten ja kirjojen arvonlisäveron laskeminen.
Nykyiselle hallitukselle on viestitty suhteellisen uutena teemana tiedon huoltovarmuudesta. Holmbergin mukaan suomalaiset eivät lankea vieraiden valtioiden informaatiovaikuttamiseen herkästi muun muassa, koska luotettavaa tietoa on tarjolla ja ihmiset luottavat mediaan eniten maailmassa.
Medialiitto on argumentoinut myös veronkorotuksia vastaan, sillä ne haittaavat talouskasvua, yrittämistä ja työllistämistä, ja tuonut esiin, miten vähäinen vaikutus lehtitilausten verotuksen kiristämisellä olisi valtiontaloudelle. Yksi lisäprosentti tilausten arvonlisäveroon olisi tuonut valtion kassaan vain 8 miljoonaa euroa vuosittain, ja dynaamisten vaikutusten jälkeen vielä vähemmän.
Tähtäin on yhä saada lehtitilausten ja kirjojen alv superalennettuun 0–5 prosentin verokantaan. Sanomalehtitilausten arvonlisävero on Ruotsissa 6 prosenttia, Norjassa ja Tanskassa taas nollassa.
– Meillä lehtien ja kirjojen verotus on edelleen Euroopan huippua. Maana, jossa ei ole mediatukia, erotumme muista Pohjoismaista. Tekemistä riittää, Holmberg sanoo.
- Media-alan arvonlisäveromuutokset
- 2012: Lehtitilausten alv:n nousi nollasta 9 prosenttiin.
- 2013: Lehtitilausten alv nousi 10 prosenttiin.
- 2019: Digitaalisten julkaisujen sekä lehtien irtonumeromyynnin alv laskettiin yleisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.
- 2022: Alv-direktiivin uudistus antoi kaikille EU:n jäsenmaille mahdollisuuden käyttää niin sanottuja superalennettuja 0–5 prosentin verokantoja esimerkiksi painettuihin ja digitaalisiin lehtiin ja kirjoihin.
- 2025: Kirjojen alv on nousemassa hallitusohjelman mukaan 10:stä 14 prosenttiin.
