Tilaa Uutiskirje!

”Jatkuva toimituksessa oleminen on turhaa”: Etätyöstä tuli uusi normaali, mediayhtiöissä pohditaan jo tilojen karsimista

Teoria & käytäntö: Hajautetussa toimitusmallissa fyysiseen toimitukseen voi jäädä vain ydintiimi. Maaseudun Tulevaisuudessa mietitään jatkossa tarkkaan, mitkä tehtävät edellyttävät läsnäoloa. Etätöihin siirtyminen toi selkeästi enemmän positiivista kuin negatiivista.

Näkökulmat

Kirjoittaja on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Kuva: Mikko Vähäniitty

Koronapandemian vuoksi käyttöön otettu hajautetun toimitustyön malli on osoittautunut tehokkaaksi työmuodoksi. Mediayhtiöiden esimiehistä yli puolet (55 %) arvioi työn tehokkuuden kasvaneen yhtiössään etätyön myötä.

Tämän vuoksi noin puolet (48 %) mediayhtiöistä suunnittelee vähentävänsä toimitustilojensa määrää, selviää Reuters-instituutin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 136 mediapäättäjää 38 eri maasta.

Pandemian jälkeen merkittävä osa mediataloista aikoo jäädä pysyvästi hybriditoimituksiksi. Tulevaisuudessa yhä useampi toimittaja työskentelee kotonaan tai joustavasti uutiskentillä. Hybriditoimituksen keskustoimituksessa on vain ydintiimi, jonka työ edellyttää fyysistä läsnäoloa.

Toimitusten tilantarpeen väheneminen tuo mediayhtiöille kustannussäästöjä, mikä vaikuttaa positiivisesti niiden kannattavuuteen. Etätyön vakiintuminen pysyväksi käytännöksi ei ole kuitenkaan pelkästään työnantajien intressi. Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa (75 %) sanoi haluavansa työskennellä toimituksessa joko hieman tai selvästi vähemmän kuin ennen koronaa.

Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin, että kaikkiin toimituksiin etätyö ei sovi yhtä hyvin. Parhaiten etätyö toimii digiajan verkkotoimituksissa. Heikoiten etätyö sopii televisio- ja radiotyöhön, jossa ohjelmien tekemiseen tarvitaan studiota.

Toimitusten kahvipöytäkeskustelujen puuttuminen etätyössä kasvattaa tehokkuutta mutta kaventaa samaan aikaan erilaisten ajatusten ja ideoiden törmäyksistä syntyvää luovuutta.

Etänä keskustelut, ideointi ja innovointi eivät näyttäisi ainakaan vielä toimivan monissa toimituksissa kovin hyvin. Kolmannes (34 %) mediapäättäjistä on sitä mieltä, että heidän organisaationsa luovuus on kasvanut etätyöhön siirtymisen myötä, mutta suurempi osa vastaajista (42 %) on asiasta täysin eri mieltä.

Eniten kehitettävää on yhteishengen luomisen ja ylläpitämisen käytännöissä. Noin kaksi kolmasosaa (77 %) kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että etätyö on vaikeuttanut tiimien yhteishengen ylläpitämistä.

On harvinaista, että työnantajat löytävät säästökohteen, jonka työntekijät kokevat parantavan työnteon edellytyksiä. Vapaaehtoisen etätyön lisääminen näyttäisi olevan tällainen win-win-tilanne. Työntekijän jaksamista auttaa, kun kodin ja työpaikan välinen matka-aika vaihtuu vapaa-ajaksi. Suurissa kaupungeissa kyse voi olla tunneista päivässä.

Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin kasvava huoli etätyöntekijöiden henkisestä jaksamisesta. Etätyön kuormittavuutta lisäävät työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä jatkuva vuorovaikutus videoyhteyksien välityksellä.

Etätyön yksinäisyys korostuu yksin asuvilla. Vastauksissa nousivat esiin myös etätyöhön liittyvät ergonomiaongelmat.

Työntekijän kannalta on optimaalista, jos hän voi itse valita toimitus- tai etätyön väliltä elämäntilanteensa mukaisesti.

Maaseudun Tulevaisuuden toimitus työskentelee edelleen täysin etänä. Toimittajilla on halutessaan mahdollisuus työskennellä Helsingin-toimituksessa, mutta ketään ei velvoiteta siihen. Toimituspäällikkö Jussi Martikainen, mikä teille on korona-ajan tärkein oppi?

  • Fakta
  • Tekijä: Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Jussi Martikainen.
  • Kokemus: Toimituspäällikkö vuodesta 2007. Aiemmin Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkönä ja toimittajana vuodesta 1999 alkaen. Ennen toimittajan uraa muun muassa viljelijänä, tutkijana, opettajana ja teollisuusmyyjänä. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Helsingin yliopisto 1997.

– Olemme oppineet, että toimitustyö ei ole sidottu tiettyyn työpisteeseen tai jakkaraan. Mielestäni verkon tai printin tekeminen ei ole yhtään ongelmallisempaa etätyössä. Päinvastoin, jotkin asiat menevät etätyöskentelyssä sujuvammin.

– Kun etätyön aloittamiseen liittyvät ongelmat saatiin keväällä ratkaistua, toimitukselta on tullut asiasta vain myönteistä palautetta.

Aiotteko enää palata korona-aikaa edeltäneeseen toimintamalliin?

– Suosimme etätöitä jo aiemmin, mutta fyysinen läsnäolo toimituksissa oli meillä kuitenkin normi, kuten muillakin toimituksilla. Poikkeusaika on osoittanut, että jatkuva toimituksissa oleminen on turhaa.

– Minulla on se käsitys, että lisäämme etätyötä pysyvästi. Jatkossa mietimme tarkkaan, mitkä ovat ne syyt ja tehtävät, jolloin toimittajien pitää kokoontua samaan paikkaan. Muuten teemme todella paljon etänä.

Etätyön yleistyminenhän voi tuoda myös kustannussäästöjä?

– Meillä on koko lehtitalossa käynnistymässä kartoitus siitä, kuinka paljon tarvitsemme jatkossa toimitilaa. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kaikki työskentelevät kotona, vaan osalla alueille sijoitetuista toimittajista on jo nyt käytössään vuokrattu tila. Maaseudulla on toimitiloja, joissa työskentelee eri alojen tietotyöntekijöitä. Niissä työskenteleville syntyy verkostoja ja oma työyhteisö.

Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan toimitusten esimiehet ovat huolissaan luovuuden ylläpitämisestä, kun toimittajien väliset keskustelut ja ideoiden törmäykset vähenevät. Oletko huomannut etätyön vaikuttavan journalismin luovuuteen negatiivisesti?

– Toimittajien voi olla terveellisempää törmätä mahdollisimman paljon omien lukijoidensa kanssa kuin vain samassa toimituksessa työskenteleviin. Sisältöjen kannalta on mielestäni tärkeämpää törmätä niihin ilmiöihin ja ihmisiin, joista kirjoitamme.

– Pidämme kuitenkin myös paljon tiimipalavereja, joissa sparraamme toistemme aiheita. Lisäksi meillä on perjantaisin after work Teamsissa.

Tutkimuksen mukaan esimiehet ovat huolissaan toimittajien henkisestä jaksamisesta etätyön yksinäisyydessä. Miten pyritte vähentämään näitä haittoja?

– Kannustamme pitämään paljon yhteyttä työkavereihin. Esimiehen näkökulmasta on haastavaa, että etäältä ongelmat voivat jäädä katveeseen. Esimerkiksi yksinäisyyttä tai etätyöapatiaa voi olla vaikea huomata.

– Sanomme toimittajille, että jos jokin mietityttää, olkaa matalalla kynnyksellä yhteydessä. Jos tuntuu, että ei halua jutella työkavereille tai esimiehille, asioita voi lähteä ratkomaan työterveyden kanssa.

Etätyön yleistymistä Suomessa on aiemmin hidastanut pelko siitä, että ihmiset eivät tee yhtä paljon työtä, kun esimiehet eivät ole läsnä. Tutkimuksen mukaan korona-ajan etätyö on kuitenkin jopa kasvattanut toimitusten tehokkuutta. Millaisia kokemuksia sinulla on?

– Kyllä ihmiset tekevät työnsä myös etänä. Työnantajahan maksaa työn tuloksesta eikä työajasta. Haluamme tulosta emmekä sitä, että ihmiset istuvat tietyn ajan penkin ja näytön välissä.

– Ihmisiin kannattaa luottaa, ja mitä enemmän heihin luottaa, sen parempaa työtä näkee.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast