Sulje

Elina Lappalainen

Toimittaja, älä dissaa työelämän somea: LinkedIn auttoi paljastamaan ulkomaisten työntekijöiden huonon kohtelun

journalismi

Ylenkatse estää toimittajaa käyttämästä LinkedIniä, vaikka se on yksi talousjournalistin arvokkaimmista työkaluista.

Kunnon toimittaja on allerginen henkilöbrändeille, myymiselle ja työelämäpuheelle. Siksi hän myös ylenkatsoo työelämän somepalvelu LinkedIniä ja pitää sitä selkään taputtelevana työelämän naminamina – tai kuvittelee sen olevan yhä vain sähköinen paikka CV:lle. Oikein innostuessaan hän postaa LinkedInin puhetapaa ironisesti jäljittelevän hassun metapostauksen.

Siitä vaan. Sen ansiosta olen saanut mellastaa jo vuosia rauhassa LinkedInissä ja kerätä hedelmät. Puolen vuoden aikana olen käyttänyt LinkedIniä myös tutkivan journalismin työkaluna neljän ison artikkelin taustatyössä.

Vietnamilaisen opiskelijan LinkedIn-postauksesta sai alkunsa esimerkiksi tuore tutkiva juttuni siitä, miten joissakin suomalaisissa startupeissa kohdellaan ulkomaisia työntekijöitä huonosti – pahimmillaan niin että se herättää epäilyn jopa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Hakutoiminnon ansiosta näin, kuinka paljon lyhytaikaisia työsuhteita tässä suomalaisessa startupissa oli ollut. Sen kautta myös löysin lähteet juttuuni.

LinkedInissä on jo noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Tilastokeskuksen mukaan 25–54-vuotiaista 20–25 prosenttia sanoo seuraavansa LinkedIniä. Luvut ovat suuremmat kuin Twitterillä.

Erityisesti meille taloustoimittajille LinkedIn on somekanavana tärkeä. Kohderyhmämme on siellä. Siis esimerkiksi ohjelmistoalan ja finanssisektorin työntekijät, yritysten viestijät ja markkinoijat, tutkijat ja johtajat. Koulutetut asiantuntijat ja ammattilaiset.

”Erityisen vapauttavaa LinkedInissä on kuitenkin se monien dissaama naminami.”

Mitä toimittajan sitten pitäisi tehdä LinkedInissä?

Taustojen tarkistaminen. Ennen jokaista yhteydenottoa tarkistan ihmisen profiilin. Silloin tiedän jo hänen työhistoriansa, koulutuksensa ja asiantuntemuksensa.

Uutiset. Työelämän, johtamisen ja markkinoinnin aiheissa LinkedIn on kova kanava löytää juttuaiheita ja haastateltavia. Siellä saa paljon uutisvoittoja esimerkiksi yrityskaupoista tai isojen nimien uusista yrityksistä.

Yksityisviestit. Usein nopeimmin vastauksen haastattelupyyntöön tai muuhun kysymykseen saa epämuodollisella viestillä LinkedInissä.

Postaukset. Siinä missä Twitterissä twiittien elinkaari on lyhyt ja viestit katoavat nopeasti virtaan, LinkedInin algoritmin ansiosta suosituilla postauksilla voi olla pitkä elämä. Yritän tehdä postaamisen itselleni helpoksi miettimällä ja jopa konseptoimalla erilaisia postaustyyppejä. Sosiaalisen median tekeminen ammatillisesti ei eroa siitä, kuinka kirjoitetaan juttuja konseptiin kohderyhmälle.

Haku. Tämä on LinkedInin arvokkain ominaisuus. Voin selata profiileja, kun etsin jonkin toimialan johtajaa haastateltavaksi tai jos etsin haastateltavaksi islantilaista yrittäjää tai tutkimani yrityksen entisiä työntekijöitä.

Brändi. Ja kyllä, tietysti rakennan siellä myös asiantuntijabrändiä ja suhdetta yleisöön. Tarkoitan sillä läsnäoloa ja vuorovaikutusta, joka johtaa lukijasuhteen vahvistumiseen, luottamukseen ja sitoutumiseen. En hyväksy kaikkia kontakteiksi, LinkedInissä on myös ”seuraa”-nappi. Oletko tullut ajatelleeksi, että LinkedInissä voisi kerätä lähes 10 000 seuraajan joukon?

Erityisen vapauttavaa LinkedInissä on kuitenkin se monien dissaama naminami.

LinkedIn on yhä useimmiten rakentava ja positiivinen ympäristö – siinä missä Twitterin mikroaggressio ja räksytys tuntuu usein kuormittavalta. Sitä paitsi LinkedInissä postausten tahti on armollisempi. Jos menestyvä twiittaaminen vaatii jatkuvaa aktiivisuutta, Linkedinissä mietitty postaus tai pari viikossa riittää mainiosti.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit

Totta. Pienenä kummastuksena olen ihmetellyt miksei Microsoft/LinkedIn panosta suljettujen ja moderoitujen. yhteisöjen rakentamiseen enemmän. Siksi olen joutunut pitämään #neuvottelija -yhteisön Facebookissa.

Sami Miettinen