Sulje

Lapsilta ja nuorilta on tärkeää kysyä mielipidettä esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisestä, ei vain hassunhauskoista asioista

haastattelu

Hanna Hietikko kertoo, miten onnistua lasten ja nuorten haastattelussa. Hietikko on I-medioiden ja Etelä-Pohjanmaan Opiston projektipäällikkö ja hankeopettaja.

”Kannatan sitä, että toimittajat ottavat lasten ajatukset ihan tosissaan, kohtaavat heidät ihmisinä ja käyttävät heistä koko nimeä. Lapset ovat kuitenkin se kansanosa, joka näkyy mediassa tosi vähän.

Työskentelin pari vuotta Ilkka-Pohjalaisen koululinkkinä ja etenkin viime vuonna tein paljon uutisia koululaisille. Nyt vedän mediakasvatushanketta, jonka tarkoitus on luoda uusi opiskelijamedia.

Kun haastattelee lapsia ja nuoria, on tärkeää valmistautua hyvin ja tulla lapsen tasolle – siis istua esimerkiksi viereen saman pöydän ääreen.

”Toimittajan ei tarvitse kysymyksellä päättää, että kokemus on joko kiva tai kamala.”

Aluksi kannattaa käydä tilanne rauhassa läpi, että lapsi ymmärtää, mistä jutussa on kysymys, mihin juttu on tulossa ja mitä haastateltavalta kaivataan: gallup-mielipidettä vai muuta.

Haastattelu kannattaa aloittaa helpoilla kysymyksillä ja käyttää aina kysymyssanoja. Ko-, kö- ja onko-kysymyksiin on helppo vastata vain joo tai ei. Toimittajan ei tarvitse kysymyksellä päättää, että kokemus on joko kiva tai kamala, vaan hän voi rauhassa kuunnella, mitä lapsella on sanottavaa.

Jos haastattelu ei etene, jatkokysymykset ja saman asian kysyminen eri sanoin voivat auttaa. Haastateltavaa voi myös rohkaista toteamalla, että kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia.

Jos olisi kyyninen, saattaisi sanoa, että lasten ja nuorten pitää näkyä, koska he ovat tulevaisuuden median tilaajia. Kysymys on kuitenkin demokratiasta. Lapset ja nuoret ovat tärkeä osa yhteiskuntaa, mutta he eivät voi äänestää tai olla töissä mediassa. Heidän äänensä pitää saada esille muuten.

Lapsia ja nuoria koskevissa asioissa on tärkeää kysyä heiltä mielipiteitä. Tällaisia asioita ovat myös lakimuutokset ja direktiivit, eivät pelkästään hassunhauskat jutut tai harrastukset. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisestä ja etäkoulusta kirjoittaessa olennaista on kertoa, kuinka nuoret ja lapset itse kokevat asian.

Sukupuolimittarit ovat journalismin nykypäivää. Samalla tavalla voitaisiin katsoa ikäjakaumaa. Sen lisäksi, että meillä on paljon miehiä, meillä on paljon vanhoja ihmisiä mediassa.”

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit