Suomen Lehdistön juuri ilmestynyt, vuosittain julkaistava Tilastot ja tarinat -erikoisnumero tarjoaa kattavan paketin tuoretta tietoa sanoma- ja kaupunkilehtien talousluvuista.
Viime vuosina lehtien suurin haaste on ollut löytää lisää digituloja printin tulojen pienentyessä.
Päivälehtien nettomyynti eli yhteenlasketut tilaus- ja mainostulot laskivat vuosien 2017 ja 2018 välillä 4,2 prosenttia. Paikallislehdillä laskua oli 4,1 prosenttia ja kaupunkilehdillä 6,8 prosenttia.
Pelkät digitulot lisääntyivät päivälehdissä noin 13, paikallislehdissä 2 ja kaupunkilehdissä 32 prosenttia.
Digin tulot siis kasvavat, mutta eivät edelleenkään missään nimessä kovaa tai edes tyydyttävää vauhtia koko alan tulevaisuutta ajatellen.
Tilattavien päivälehtien nettotuloista vasta 10 prosenttia tulee digistä ja loput printistä. Kaikilla sanomalehdillä vastaava luku on 15 prosenttia.
Jopa 73 prosenttia kaikista digitaalisista tuloista kerää tuttu nelikko: iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Edes jossain määrin merkittäviä tuloja digistä saa kymmenkunta lehteä. Se on minimaalinen määrä, kun ottaa huomioon, että Sanomalehtien Liiton jäseninä on tällä hetkellä 240 lehteä.
Kilpailuun kansainvälisten jättien kanssa tarvittaisiin kipeästi joku keksimään viisasten kivi – tai mielellään useampi.
Tilattavien sanomalehtien tulojakauma on kehittynyt mainosrahoitteisesta tilausrahoitteiseen suuntaan. Päivälehtien tuloista tuli viime vuonna tilauksista 59 prosenttia ja mainoksista 41 prosenttia. Paikallislehdissä osuudet olivat tasaisemmat: 51 ja 49, mutta muutossuunta on niissäkin selvä, kun katsoo muutaman vuoden taaksepäin.
Tilaustulot ovatkin se lähde, josta tilattavilla lehdillä on mainostuloja suurempi mahdollisuus haalia lisätuloja.
Kaikilla päivälehdillä, ja myös useilla paikallislehdillä, on verkkosivuillaan maksumuuri. Ratkaisevaa tulevaisuuden ansainnan kannalta on, millaisia keinoja lehdet onnistuvat kehittämään saadakseen entistä isomman joukon maksamaan digitaalisista sisällöistä.
Pohdittavia asioita riittää: Minkätyyppiset sisällöt herättävät maksuhalun? Miten potentiaaliset tilaajat tavoitetaan, ja miten lyhyitä tilauksia suosivat ihmiset saadaan houkuteltua lehden pariin yhä uudelleen? Ja pienenä mutta tärkeänä pointtina, miten maksamisesta tehdään riittävän helppoa?
Mainosmyynnin osalta tilanne taas on erittäin haastava: Google ja Facebook veivät Suomen viime vuoden digimainoseuroista 54 prosenttia. Loput tulot jakautuivat käytännössä alle kymmenen sanomalehden kesken. Tähän kilpailuun kansainvälisten jättien kanssa tarvittaisiin kipeästi joku keksimään viisasten kivi – tai mielellään useampi.
