Uudistetut Journalistin ohjeet hyväksyttiin Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen Jusanekin kokouksessa keskiviikkona illalla. Uudistetut ohjeet tulevat voimaan lokakuun alussa. Uusia ja vanhoja ohjeita pääsee vertailemaan täältä.
Jusanekin hallituksen puheenjohtaja, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen sanoo, että kaksi vuotta kestäneestä prosessista jäi kokonaisuudessaan hyvä maku.
– Ohjeet on rakennettu yhdessä niin demokraattisiksi kuin vain näissä olosuhteissa on mahdollista, Huovinen sanoo.
Hän korostaa, että muotoilut ja sanamuodot ovat kompromisseja, joihin kaikki voivat sitoutua. Yksimielisyys oli edellytyksenä sille, että yksittäisiä ohjeita voidaan päivittää.
Eniten keskustelua herättivät Huovisen mukaan neljä kokonaan uutta kohtaa, jotka käsittelevät journalismin ulkopuolista rahoitusta, vaarallisia uutistilanteita, juttuun tehtävistä muutoksista kertomista sekä toimituksellisen sisällön poistamista verkosta.
Uudistusta valmistellut työryhmä STT:n päätoimittajan Minna Holopaisen johdolla ehdotti ohjeisiin seuraavaa kohtaa: “Toimituksellisella sisällöllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja, mutta silloin rahoittaja on tuotava esiin. Jos rahoittaja vaikuttaa aihepiiriä tarkempiin sisältöä koskeviin ratkaisuihin kuten näkökulmiin tai haastateltavien valintaan, kyse ei ole toimituksellisesta sisällöstä vaan kaupallisesta yhteistyöstä tai mainonnasta.”
Eilen hyväksytyissä ohjeissa ei oteta kantaa toimituksellisen sisällön muuttumiseen kaupalliseksi sisällöksi vaan todetaan: “Rahoittaja on tuotava esiin, mikäli se vaikuttaa aihepiirin valintaan. Journalistista sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa rahoittajasta riippumatta.”
”Ohjeilla on haluttu luoda journalismin uloin kehikko. Kehikko ei estä sitä, etteikö ohjeita noudatettaisi tiedotusvälineiden arjessa vielä tiukemmin.”
Huovisen mukaan muotoilulla pyritään ottamaan huomioon kaikenlainen journalismi. Kohtaa ehdotettiin hänen mukaansa ”tekstipuolelta”. Yle halusi muun muassa tutkia, että kohta täsmää av-lainsäädännön kanssa.
Julkisuudessakin esillä ovat olleet näkemyserot ohjeiden kohdasta 15. Valmistelutyöryhmä esitti, että sen lisäksi, että otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä jutusta kate, ne “eivät saa olla harhaanjohtavia”. Lopullisessa versiossa harhaanjohtavuutta ei kuitenkaan mainita.
Huovisen mukaan tästäkin Journalistin ohjeiden kohdasta käytiin erittäin laaja keskustelu.
– Tällä kohdalla ja muilla ohjeilla on haluttu luoda journalismin uloin kehikko. Kehikko ei estä sitä, etteikö ohjeita noudatettaisi tiedotusvälineiden arjessa vielä tiukemmin, Huovinen perustelee.
– Ohjeiden on sovelluttava nopeaan uutistyöhön ja syvällisempiin juttuihin, joten tässä on haettu asioihin keskitietä.
Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen pitää Journalistin ohjeiden uudistusta hyvänä.
– Siellä on paljon selvennyksiä ja kirkastuksia. Tärkeää on myös, että meillä on ainutlaatuinen itsesääntelyjärjestelmä, jossa journalistien ja tiedotusvälineiden edustajat pystyvät mahdollisten kimuranttienkin keskustelujen jälkeen päätymään yksimielisyytteen.
Uutismedian liitto vastusti Aikakausmedian tapaan ehdotettua muutosta, jonka mukaan otsikot ja muut esittelyt eivät saisi olla harhaanjohtavia.
”Jokuhan voi olla vaikkapa sitä mieltä, että kun jutusta nostetaan otsikkoon yksityiskohta ja kun se näyttäytyykin tälle yksilölle subjektiivisesti ei-niin-merkittävänä, otsikko on harhaanjohtava.”
Uutismedian liiton kannan mukaan lisäys olisi ollut liian tulkinnanvarainen. Huhtanen sanoo, ettei Journalistin ohjeissa saisi olla epäselviä kohtia, jotka voivat kääntyä julkisessa keskustelussa toimittajia ja tiedostusvälineitä vastaan.
– Jokuhan voi olla vaikkapa sitä mieltä, että kun jutusta nostetaan otsikkoon yksityiskohta ja kun se näyttäytyykin tälle yksilölle subjektiivisesti ei-niin-merkittävänä, otsikko on harhaanjohtava, Huhtanen sanoo.
Uutismedian liitto toivoi tarkennusta työryhmän ehdotuksessa myös kohtaan sepittämisestä, jonka liiton kannan mukaan tulee olla sallittua vapaammissa tekstityypeissä, kunhan se erottuu tosiasioista. Samaa mieltä oli Aikakausmedia. Uudistustyöryhmä ehdotti ohjeisiin muotoilua, että ”yksityiskohtia tai tapahtumia ei saa sepittää”. Tämä ei mennyt läpi.
– Historiallisesti journalismissa on tekstityyppejä, kuten pakina ja kolumni, joissa sepitteellisyys on ihan vakiintunut keino ilmaista mielipiteitä, näkemyksiä tai kritiikkiä. Olennaista on erottuminen, Huhtanen perustelee.
Huhtanen uskoo, että esimerkiksi uudesta kohdasta 35 on toimituksille iloa. Kohdan lopussa mainitaan, että ”median on kerrottava yleisölle, miten virheistä voi ilmoittaa tai miten toimitukseen saa yhteyden”.
Olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä on tullut paljon langettavia.
– Kärjistäen toimittajan sähköpostiin on voinut tulla juhannuksen alla viesti olennaisesta asiavirheestä. Korjauspyynnöt hautautuvat. Nyt tiedotusväline voi määritellä itse kanavan, jota pitkin pyynnöt tulee lähettää, jotta niihin reagoidaan, Huhtanen sanoo.
Hyvää hänestä on myös yleisön tuottamaa aineistoa koskevan liitteen päivittäminen nykyaikaan. Uuden ohjeen mukaan JSN voi julkilausutusti käsitellä myös tiedotusvälineiden toimintaa sometiliensä ylläpitäjinä.
Huhtasesta kohdassa hyvää on se, että myös tässä tapauksessa tiedotusvälineet voivat itse määrittää kanavan, jota kautta ilmoittaa asiattomasta somekommentista. Lisäksi ohjeen mukaan ilmoitetut, väkivaltaan tai syrjintään yllyttävät, vihaa lietsovat ja yksityisyyden suojaa tai ihmisarvoa loukkaavat sisällöt on pyrittävä poistamaan viipymättä ”mikäli se on julkaisukanavassa mahdollista”.
– Liitteeseen tuli paljon selkeyttä, Huhtanen sanoo.
Journalistin ohjeiden julkistamistilaisuudessa 27.5. julkaistaan myös ohjeiden soveltamisopas, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään ohjeiden merkitystä käytännössä.
