Monessa suomalaisessa päivälehdessä toimitusorganisaatio vastaa yhä kutakuinkin printtilehden perinteisiä sivupäitä. Mallin juuret ovat 1960-luvulla. Journalismin tekeminen on kuitenkin muuttunut tuosta ajasta. 

Aihetta tutkinut Turun Sanomien toimittaja Riitta Alakoski tunnistaa perinteisessä osastojaossa monia ongelmia. 

Printtiosastojen mukaan organisoituminen ohjaa ajattelua paperilehteen ja sen paikkojen täyttämiseen. Palavereissa puhutaan herkästi printin lähtöjutuista, julkaisuaikataulusta ja sivujaosta. Myös yhteistyö osastorajojen yli jää vähiin.  

– Kun takerrutaan osastorajoihin, aihepohjainen työskentely ei ole tarpeeksi innovatiivista verkon monia mahdollisuuksia ajatellen. Toimittajien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin, Alakoski kuvaa. 
 
Alakoski selvitti opinnäytetyössään, miten Turun Sanomien toimitusorganisaatiota pitäisi muuttaa, jotta se tukisi parhaiten verkko ensin -työskentelyä. 

Aihe on mitä ajankohtaisin. Useissa suomalaisissa päivälehdissä on hiljattain uudistettu organisaatiota tai suunnitellaan sellaista juuri nyt.  

Alakosken Turun Sanomien henkilöstölle tekemässä kyselyssä nousi esiin monia muutostarpeita, kuten toive pari- tai ryhmätyöskentelystä ja kokemus vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön. Ideoinnin koettiin jäävän esihenkilöiden harteille, juttuprosessin toimittajalle. 

– Monella rivitoimittajalla on fiilis, että kun aamulla saa juttuidean tai alkaa toteuttaa omaa, on aika yksin sen aiheen kanssa. 

”Tutun ja turvallisen osastomallinkin voi saada toimimaan. Mutta silloin pitää olla rohkeutta tarkastella, voisiko asiat tehdä toisella tavalla”

Työssään Alakoski selvitteli erilaisia maakuntalehtien organisaatiomalleja ja pohti niiden toimivuutta.  

Johtopäätöksissään hän esittää Turun Sanomien siirtymistä aihepohjaiseen tiimimalliin, josta jonkinlaisen version on parin viime vuoden aikana ottanut käyttöön ainakin Kaleva, Karjalainen, Savon Sanomat ja hiljattain Helsingin Sanomat. Siinä toimitus jakautuu osastoja pienempiin tiimeihin, joiden seuranta-alueet poikkeavat totutusta. 

Turun Sanomissa valmistellaan parhaillaan ehdotuksen mukaista organisaatiouudistusta. 

– Tutun ja turvallisen osastomallinkin voi saada toimimaan, mutta silloin pitää olla rohkeutta tarkastella, voisiko asiat tehdä toisella tavalla. Kun arkeen tulee haasteita, organisaatio on tosi isossa roolissa, Alakoski sanoo. 

Turun Sanomien tapauksessa Alakoski arvioi, että pieni tuunaus organisaatioon ei riitä. Aiemmin pienet uudistukset kuten ennakoivan taiton käyttöönotto ovat kariutuneet.  

– Jos lähtee voimakkaammin uusimaan työprosesseja, vanhaan on vaikeampi palata, Alakoski sanoo. 

Yksi opinnäytteen havainto on, ettei ole olemassa tiimimallia, jonka voi tuosta noin vain ottaa käyttöön eri lehdissä. Jokaisen toimituksen on rakennettava mallinsa itse.  

Miksi tiimimalli sitten vetää tällä hetkellä? Alakoski näkee mallissa lukuisia hyviä puolia.  

Kun osastoista on siirrytty tiimeihin, organisaatio on myös jatkossa ketterämpi muuntumaan vaihtuviin tilanteisiin ja uutistarpeisiin. Toisaalta muuntuvuutta voi tuoda myös perinteiseen osastomalliin pop up -tiimeillä. 

Tiimimalli vaikuttaa olleen hyvin tehokas työkalu printin orjallisuuksista verkkotyöskentelyyn siirtymiseen ainakin Kalevassa ja Karjalaisessa.  

Vaikka pitkän aikavälin analyysia vaikutuksista työhyvinvointiin ei toistaiseksi ole, on viitteitä siitä, että malli lisää joustavuutta ja vähentää kiireen tuntua toimituksissa.  

Tiimimallissa ajatuksena on usein hierarkian madaltaminen ja itseohjautuvuus. Tiimit voivat siis vaikuttaa aiempaa enemmän omaan työhönsä ja esimerkiksi päättää palaverikäytännöistään. Tarkoitus on saada ”ideat lähtemään useammin alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin”, mikä kokemusten mukaan monipuolistaa sisältöjä ja tukee tekijöiden luovuutta. 

Alakosken haastateltavien mukaan malliin siirtymisen jälkeen juttumäärissä oli lyhyt, oletettavasti muutoksesta johtunut notkahdus, joka korjaantui nopeasti.  

– Toki tiimeillä täytyy olla vastuut, paljonko sisältöä täytyy saada viikossa tuotettua. Ei niin, että kaikki tekevät kahden viikon tutkivaa journalismia, Alakoski sanoo. 

Tiimimallin ongelmaksi Alakoski näkee ainakin sen, että siinä missä osastorajat ovat tekijöille kohtalaisen selkeät, uudessa mallissa päällekkäisyyksiä vastuissa on enemmän. 

– Se vaatii hyvää kommunikaatiota tiimien ja johdon välillä ja hyvät suunnittelutyökalut. Se on yksi asia, jota Turun Sanomien uudistustyöryhmässä kovasti pohdimme. 

Entä miten käy klassisten erikoistumisalojen, kun niitä puretaan uudenlaisiin palasiin? 

– Yksi Turun Sanomien vahvuus on pitkään ollut oma talousosasto, enkä näe, että esimerkiksi se tiimimallissa katoaisi. Päinvastoin ihmisten erikoisosaamisia ja verkostoja voidaan hyödyntää laajemmin.

”Tiimimallilla ja vuoroja hiomalla on tarkoitus uudistaa juttuprosessiamme niin, että toimittaja saisi enemmän sparrausta.”

Koko henkilöstö pääsee vaikuttamaan Turun Sanomien tulevan organisaation lopulliseen muotoon. Tavoite on löytää kaikille ”paras kotipesä”. 

Koska organisaatiouudistus voi ottaa aikaa, Alakoski esittää työssään Turun Sanomiin myös kolme pikaista uudistusta.  

Ensimmäinen niistä on tarve lisätä verkkojuttujen editointia, kun editointi on keskittynyt printtijuttuihin. Alakoski ehdottaa, että päivävuoroon lisätään editoija, joka voi pyytää juttuun muokkauksia toimittajalta tämän vielä ollessa paikalla ja pohtia hänen kanssaan myös esimerkiksi eettisiä kysymyksiä.  

Toiseksi Alakoski ehdottaa uutispäälliköiden työpanoksen suuntaamista printistä verkkoon. Konkreettinen keino tähän on jo otettu käyttöön aikaistamalla uutispäälliköiden aiemmin iltapainotteisia vuoroja. Tämä vastaa Alakosken kyselyssä esiin nousseeseen tarpeeseen valmentavasta esimiestyöstä. 

– Tiimimallilla ja vuoroja hiomalla on tarkoitus uudistaa juttuprosessiamme niin, että toimittaja saisi enemmän sparrausta ja esimerkiksi jutun kärki pystyttäisiin kirkastamaan tiimityöllä. 

Kolmantena kiireellisenä uudistuksena on toimittajien ja kuvaajien kiireen kohtuullistaminen. Miten se on mahdollista ilman lisäresursseja?   

Alakosken opinnäytteen mukaan kiireen kokemus voi tiimimallissa vähentyä. Syynä on aiempaa parempi suunnittelu ja se, etteivät ideat tule ylhäältä annettuina yllätyksinä siten, että niiden oletetaan aina valmistuvan seuraavan päivän printtiin. Sen sijaan keskitytään siihen, koska juttu realistisesti valmistuu verkkoon. Sekin helpottaa, jos jutuista tehdään vain yksi, editoitu verkkoversio. 

– Olen itsekin tehnyt lukemattomia juttuja kiireellä ylitöissä seuraavaan päivän printtiin, mutta sitten ne onkin siirretty eteenpäin, kun illalla on tullut jotain kiireellisempää. 

• RIITTA ALAKOSKI TUNNISTI TYÖSSÄÄN NELJÄ ERILAISTA MALLIA MAAKUNTALEHDEN TOIMITUSORGANISAATIOLLE 
• Perinteinen osastopohjainen malli. Malli on käytössä esimerkiksi Turun Sanomissa. Sanomalehti Keskisuomalaisessa osastojaosta on tehty muuntuva. Vuonna 2022 Keskisuomalainen esimerkiksi perusti Ukraina-deskin, joka lisäsi nopeasti ja kauaskantoisesti verkon lukijamäärää ja digitilauksia.  
• Aihepohjainen tiimimalli. Suomessa ja muuallakin yleistyvässä mallissa toimitus jakautuu osastoja pienempiin tiimeihin, joiden seuranta-alueet poikkeavat perinteisestä printin osastojaosta. Malliin liittyy usein ajatus itseohjautuvuudesta ja hierarkian purkamisesta.  
• Tuotannon prosesseihin pohjautuva tiimimalli. Sellainen oli käytössä Karjalaisessa ennen uusinta uudistusta aihepohjaiseen tiimimalliin. Toimitus jakautui nopean uutisoinnin tänään-tiimiin, hitaampaan huomenna-tiimiin, visuaaliseen tiimiin, printtitiimiin, radiotiimiin, mielipidetiimiin, arkistotiimiin ja digikehitystiimiin. Tällä haluttiin vahvistaa digi ensin -ajattelua ja pitkäjänteisempää suunnittelua. Käytännössä aihepohjaisten tiimien rinnalla organisaatiossa on lähes aina myös tuotannon prosesseihin pohjaavia tiimejä, kuten “printtitiimi” tai “visuaalinen tiimi”.  
• Aluejakoon perustuva malli.  Tutkimuskirjallisuudesta löytyi esimerkki, jossa saksalaisen alueellisen lehden toimitus jaettiin eteläiseen ja pohjoiseen tiimiin maantieteellisen seuranta-alueen perustella. Suomessa aluejakoon pohjautuva yksittäinen tiimi on esimerkiksi Kalevan Pohjoisten sisältöjen tiimi.