Tilaa Uutiskirje!
Toimittaja Silja Aitoaho kokee, että uudessa tiimipohjaisessa organisaatiossa työn itsenäisyys on lisääntynyt. Hän toivoisi kuitenkin, että odotukset työlle määriteltäisiin vielä nykyistä selkeämmin.

Kaleva siirsi valtaa toimittajille

Kalevan organisaatiouudistus vähensi työn pakkotahtisuutta ja printin aikatauluissa elämistä. ”Olimme aika keskusjohtoisessa moodissa”, päätoimittaja Sanna Keskinen sanoo.

Hitaat

Oululaisen Kalevan toimitusorganisaatio rukattiin tämän vuoden keväällä uuteen uskoon. Perinteisistä osastojaoista ja vanhoista palaverikäytännöistä luovuttiin. Toimitukseen luotiin tiimejä, joiden ei tarvitse olla orjallisesti riippuvaisia printtilehden aikatauluista.

Organisaatiomuutos sai alkunsa, kun Kalevan päätoimittajaksi toukokuussa 2020 tullut Sanna Keskinen kävi kahdenkeskisiä keskusteluja toimittajien kanssa. Keskustelujen ja toimituksessa pidetyn työhyvinvointikyselyn vahva viesti oli, että työntekijät halusivat tehdä työtään itsenäisemmin ja vapaammin.

– Olimme aiemmin aika keskusjohtoisessa moodissa. Ihmiset halusivat käyttää enemmän omaa ajattelu- ja ideointikykyään, Keskinen sanoo.

Toinen iso syy uudistukselle oli se, että toimituksen ajatuksia piti saada pois printtilehden miettimisestä digijulkaisemisen suuntaan. Keskinen huomasi, että siirtymää jarrutti esimerkiksi perinteinen koko toimituksen yhteinen aamupalaveri.

– Kun se tietoisesti rikottiin, ei ollut enää foorumia, jossa pohditaan yhdessä seuraavan päivän printtiä.

Koko toimitus palaveeraa nykyään tunnin verran kahden viikon välein. Tiimit puolestaan kokoustavat keskenään sopimillaan tavoilla ja aikatauluilla.

”Ihmiset halusivat käyttää enemmän omaa ajattelu- ja ideointikykyään.”

Kalevassa on nyt kahdeksan toimituksellista tiimiä: kaupunki ja kunnat, talous, tiede ja luonto, ihmiset ja kulttuuri, urheilu, uutisdeski, visuaalinen tiimi, näkemys ja mielipide sekä printtituotanto.

Keskisen mukaan ajatuksena oli painottaa lisää muun muassa taloutta ja tiedettä sekä uudistaa kuntauutisointia kaupunki-ilmiöiden suuntaan.

Uusi organisaatio muodostettiin yt-neuvotteluissa nollasta ja kaikilta toimituksen jäseniltä kysyttiin mielenkiinnon kohteita. Tämän seurauksena osalla toimittajista työnkuvat muuttuivat reippaasti ja esihenkilöiksikin tuli uusia nimiä.

Yksi uusista tuottajista on Kalevassa vuodesta 2011 työskennellyt Panu Sivula, joka vastaa uutispainotteisista talous, tiede ja luonto sekä kaupunki ja kunnat -tiimeistä. Tiimit pitävät tunnin mittaiset palaverit kahdesti viikossa.

Maanantain palaverissa tiimit käyvät läpi viikon aiheita ja viikon jälkimmäisessä palaverissa tutkaillaan myös analytiikkaa ja yritetään löytää eväitä siihen, millaisista tekijöistä digitaalisesti toimivat jutut syntyvät. Muulla ajalla toimittajat työskentelevät pääosin itsenäisesti.

Sivula kuvailee rooliaan ennen kaikkea sparraajaksi ja koordinoijaksi, jonka tehtävänä on työstää juttuideoita kahden kesken toimittajien kanssa.

Tiimeillä on karkeat raamit siitä, millaisia juttuja viikossa pitäisi syntyä.

Tuottajat myös käyvät printtitiimin kanssa läpi paperilehteen päätyviä juttuja. Sivula toteaa, että tuottajan näkökulmasta on kuitenkin hyvä, että rooli ei ole enää printtilehden kolojen mekaanista täyttämistä.

– Olemme pyrkimässä siihen, että jutut tehtäisiin verkko edellä ja printtitiimi ottaisi sieltä analytiikan perusteella parhaat jutut lehteen. Mutta aika lailla kaikki juttumme menevät vieläkin printtiin ja välillä edetään kädestä suuhun, hän sanoo.

 width=
Panu Sivula ja Silja Aitoaho arvioivat, että kiireen tunne työssä on vähentynyt. He kuuluvat talous, tiede ja luonto -tiimiin, jota Sivula vetää kaupunki ja kunnat -tiimin ohella.

Uudistuksen yksi tavoite on ollut se, että toimittajilla on aiempaa selkeämmät seuranta-alueet ja he pystyisivät syventämään asiantuntemustaan sekä parantamaan verkostojaan näillä alueilla.

Sisältöjen näkökulmasta tämä on tarkoittanut sitä, että jutut ovat aiempaa pidempiä, syvällisempiä ja taustoittavampia.

Sivula arvioi, että toimittajien työ ei ole enää niin pakkotahtista kuin ennen, vaikka toki hänen vastuullaan olevien tiimien tarkoitus on edelleen tuottaa säännöllisesti myös perusuutisia. Niin sanottuihin päivänpäällisiin uutisiin reagoi ensisijaisesti lehden deskitiimi.

Koska ideointi on toimittajalähtöisempää kuin ennen, tuottajien ja muiden esihenkilöiden vastuulle jää pitää huolta siitä, että lehden sisältö pysyy monipuolisena.

– Joudumme miettimään nyt enemmän sitä, teemmekö oikeita asioita vai ovatko esimerkiksi aihevalinnat liian sattumanvaraisia, koska koordinointi ei ole niin keskitettyä kuin ennen.

”Nyt paineen tunne on vähentynyt ja se tunne lisääntynyt, että voi itse vaikuttaa omaan työhönsä.”

Talous, tiede ja luonto -tiimin toimittaja Silja Aitoaho kokee työnsä itsenäisyyden lisääntyneen merkittävästi uuden organisaatiomallin myötä. Hän on keskittynyt tiedeaiheisiin ja kirjoittanut paljon esimerkiksi Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.

– Valtaosa tekemistäni jutuista on itse ideoimiani. Aiemmin oli paljon sitä, että tulit töihin, sait aiheen ja pusersit siitä jutun usein jo seuraavan päivän lehteen. Nyt paineen tunne on vähentynyt ja se tunne lisääntynyt, että voi itse vaikuttaa omaan työhönsä.

Aitoaho sanoo, ettei ole talousasiantuntija, vaikka kuuluukin myös taloutta seuraavaan tiimin.

– Se voi olla myös vahvuus, ettei ole niin syvällä aihepiirissä. Silloin voi olla helpompi tarttua siihen, mikä on yleistajuista.

Aitoaho sanoo, että koska paine tuottaa juttuja määrällisesti niin paljon kuin ennen on hieman hellittänyt, tilalle on tullut pieni kipuilu siitä, onko esimerkiksi yksi iso juttu viikossa riittävästi. Tähän mennessä viesti esihenkilöiltä on ollut, että on.

– Tuntuu, että jos jutun tekemiseen on enemmän aikaa, sen pitäisi myös lunastaa enemmän toiveita.

Hän pitää toimituksen kulttuurin ja työnkuvien muutosta omasta näkökulmastaan innostavana. Se on tuonut uutta motivaatiota työhön. Toisaalta samaan aikaan hän toivoisi, että hänen roolinsa määriteltäisiin vielä tarkemmin. Millaisia tiedejuttuja häneltä odotetaan, paljonko ja miten tarjoiltuna?

– Mutta muutos on tapahtunut niin hiljattain, että asiat vielä kehittyvät ja hakevat muotoaan.

Päätoimittaja Keskinen ei ole yllättynyt siitä, että uuden toimintakulttuurin omaksuminen on vienyt aikaa ja siihen liittyviä ratkaistavia asioita tulee edelleen lennosta esiin.

Isoksi asiaksi ovat nousseet esimerkiksi tiedonkulun ongelmat. Aiemman aamupalaverikäytännön ansiosta jokainen toimituksessa tiesi, mitä eri osastoilla tehdään. Nyt tällaiset kirjaukset on siirretty toimitusjärjestelmään ja tiimien välinen kommunikointi on lähinnä tuottajien ja muiden pomojen harteilla.

Esimerkiksi viikonloppuvuorojen esihenkilövastuut ovat aiheuttaneet hämmennystä, kun vuorolaisia on eri tiimeistä.

Positiivinen asia on kuitenkin se, että tiimeissä tehdyn kyselyn ja käytyjen keskustelun perusteella työntekijät ovat tyytyväisiä uuteen kehityssuuntaan.

– Se on ilahduttanut, että työskentelyilmapiiri on parantunut ja töihin on mukavampi tulla. Näyttäisi siltä, että isoimmat kysymykset on saatu ratkaistua.

  • Sanna Keskisen vinkit organisaatiomuutoksen tekemiseen: Mieti myös, miten esihenkilöitä tuetaan johtamistyössä
  • 1. Ole kärsivällinen. Iso organisaatio- ja kulttuurinmuutos ei tapahdu hetkessä. Siksi tekijöille pitää antaa heidän tarvitsemaansa aikaa ja tukea mukautua uusiin käytäntöihin. Arjen kiireissä tämä vaatii esihenkilöiltä aikaa ihmisten kohtaamiseen ja johtamiseen. Pitää miettiä myös, miten esihenkilöitä tuetaan uudenlaisessa johtamisessa.
  • 2. Kaikilta ei tarvitse vaatia kaikkea. Vaikka toimitus siirtyy entistä vahvemmin digitekemisen suuntaan, esimerkiksi digijulkaisemiseen liittyy myös erikoisosaamista, jota ei ole mielekästä vaatia kaikilta. Riittävän digiosaamisen takaaminen kaikille on kuitenkin työnantajan velvollisuus.
  • 3. Tunnista muutoksen esteet. Pysyvän muutoksen esteenä on usein arkeen muovautuneita käytäntöjä ja rakenteita. Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kulttuurin ja toimintatapojen muutoksessa vanha nielaisee helposti uuden, jos sille antaa mahdollisuuden.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast