Sulje

Panu Uotila

Sanomalehti Karjalaisen muutos kohti verkkolähtöistä tekemistä ei ole ollut loikka vaan tanssi, jossa askeleita on otettu kaksi eteen ja yksi sivulle

tutkimus

Teoria väittää: Karjalainen on uudistunut viime vuosina paljon. Tuoreessa organisaatiouudistuksessa toimittajat jaettiin tänään- ja huomenna-tiimeihin verkon tekemistä ajatellen. Muutoksen johtaminen vaatii kykyä säilyttää fokus.

Digisisältöjen tekemistä parhaiten tukeva toimintamalli edellyttää, että ajattelu ja organisaatio irrotetaan printtikeskeisyydestä juttulähtöiseksi. Toimituksia on yli sata vuotta viritetty printintekoon, eikä vanhaan toimintamalliin saa lisättyä tehokasta digitekemistä ”purkkavirityksenä”.

Syvällinen muutos tapahtuu vasta, kun organisaation toimintakulttuuri tukee muutosta ja kokeiluja, päättelee valtiotieteiden tohtori Marja Heinonen sanomalehti Karjalaisen digisiirtymää käsittelevässä toimintatutkimuksellisessa raportissaan.

Karjalainen siirsi printin tekemisen erilliselle tiimille, joka kokoaa lehden itsenäisesti netissä julkaistuista sisällöistä. Ajattelutavan muutos on iso: toimittajat tekevät juttunsa suoraan verkkoon ja miettivät vain verkkototeutusta.

Helmikuun puolivälin organisaatiouudistuksessaan Karjalainen purki sanomalehden rakenteeseen pohjautuvan ikiaikaisen osastojaon. Toimittajat keskitettiin kahteen tiimiin digituotannon tarpeiden perusteella: tänään- ja huomenna-tiimiin.

”Johtamiselle luo haasteita vanhojen toimintamallien puskeminen pintaan painetilanteissa.”

Tänään-tiimi on nopean reagoinnin nyrkki, joka keskittyy hetken uutisiin ja ajassa kiinni olemiseen. Isoissa uutistapahtumissa tiimin pitää pystyä tuottamaan nopeasti tekstin lisäksi audiota ja videota.

Huomenna-tiimin tehtävä on kirjoittaa perusuutisia syvällisempiä, laajempia ja taustoittavampia juttuja. Toimituksen muut tiimit ovat mielipide-, visu- ja printtitiimi.

Heinonen analysoi raportissa Karjalaisen digisiirtymän onnistumista vuosina 2019–2020. Raportti perustuu toimitukselle tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin, kirjalliseen aineistoon sekä tutkijan osallistumiseen digisiirtymän suunnitteluun ja toteutukseen ulkopuolisena asiantuntijana.

Karjalainen on kuluneen kahden vuoden aikana ottanut käyttöön tiukan maksumuurin, ”kruunujutut” ja verkon erikoisartikkelit, audio- ja videostriimit sekä 145 vuoden lehdet kattavan digiarkiston. Lisäksi lehti on uudistanut mobiilisovelluksensa sekä kehittänyt digimyyntiä ja analytiikan hyödyntämistä.

Digiin ja sen myyntiin satsaaminen tuplasi puhtaat digitilaukset vajaassa kahdessa vuodessa yli 4000 tilaukseen. Absoluuttiset myyntiluvut ovat vielä pieniä, mutta kovat kasvuluvut antavat toivoa siitä, että digin kasvulla voi kompensoida printin supistumista.

Karjalaisen digisiirtymä ei ole pelkkä onnistuneiden operaatioiden ketju, vaan mukaan on mahtunut myös epäonnistumisia ja askelia taaksepäin. Vähintään sivuaskeliksi voidaan laskea toteutumatta jäänyt painoaikataulun aikaistamisyritys, mikromaksujen aloittaminen ja niistä luopuminen, puutteet osaamisen systemaattisessa kehittämisessä ja viestinnässä sekä teknologiauudistusten aikataulujen pettäminen.

Johtamiselle luo haasteita vanhojen toimintamallien puskeminen pintaan painetilanteissa. Kokemusten perusteella muutoksen johtamisen ytimessä ovat kyky säilyttää fokus, kestää turhautumista ja uskoa suunnitelmaan sekä viestiä siitä usein ja selkeästi organisaatiossa. Mahdottomaksi osoittautuvaan ei kuitenkaan saa jumittua, vaan tarvitaan kykyä ymmärtää piste, jossa tärkeintä on uskallus muuttaa suuntaa ja hyväksyä epäonnistuminen.

Fakta

Tutkija: VTT Marja Heinonen
Tutkimus: Raportti Karjalaisen digirevoluution tie 2019–2020 on tehty Media-alan tutkimussäätiölle.

Käytäntö vastaa: Toimittajat sitoutuivat uuteen organisaatioon, sillä he osallistuivat sen suunnitteluun ja kehittämiseen. Erityisen tyytyväisiä tekijät ovat olleet käytäntöön, jossa editori käy jutun läpi verkkojulkaisemisen näkökulmasta.

Karjalainen siirtyi helmikuussa digitekemistä tukevaan toimintamalliin. Miten uusi organisaatio on alkanut toimia, nopeasta reagoinnista vastaavan tänään-tiimin uutispäällikkö Anna Suoniemi?

– Kokonaisuutena hyvin, mutta eihän mikään uudistus ole heti täydellinen. Olemme kokemusten perusteella tehneet pientä viilausta esimerkiksi palaverikäytäntöihin.

Miten toimittajat ovat suhtautuneet uudistukseen?

– Pääsääntöisesti he ovat olleet tyytyväisiä. Omassa tiimissäni näen, että nopean nettiuutisoinnin edellyttämä reagointiherkkyys vaatii toimittajilta ajattelutavan muutosta, koska moni on tottunut printin teossa suunnittelemaan ennalta työpäivää ja -viikkoa.

– Erityisen tyytyväisiä toimittajat ovat olleet uuteen editointikäytäntöön. Kun toimittaja on kirjoittanut juttunsa, editori lukee sen nettijulkaisemisen näkökulmasta. Tämä ohjaa tekemistä ja ajattelua netin suuntaan.

Raportin mukaan organisaatiomuutoksen toteuttamista edisti toimituksen osallistaminen sen suunnitteluun. Oletko samaa mieltä?

– Varmaan senkin vuoksi siirtymä on ollut suhteellisen helppo, että toimintaa on yhdessä mietitty ja kehitetty.

– Journalisteilla on sisäänrakennettuna kriittinen kysymys muutoksen perusteluista ja siitä, onko tässä mitään järkeä.

Onko itse suunniteltuun uudistukseen korkeampi kritisointikynnys kuin ylhäältä määrättyyn?

– Jos muutos on toisen päättämä, se on helppo lytätä kokonaan tai suhtautua siten, että ”taas tästä näkee, miten suunnittelija ei ymmärrä meidän arkeamme”. Omiin virheisiin on helpompi suhtautua siten, että ”no, korjataanpas vielä tämäkin kuntoon”. Vaikka yksityiskohdissa olisi korjattavaa, eihän se tarkoita, että koko suunnitelma olisi epäonnistunut.

Uusien toimintatapojen luominen onnistuu vain matalan kynnyksen kokeilujen kautta. Miten esimiehet voivat tuoda kokeilukulttuuria toimituksiin ja vähentää epäonnistumisen pelkoa?

– Pyrimme siihen, että mahdollinen kriittinen palaute käydään jutun editointivaiheessa yhdessä lävitse. Julkaisun jälkeen annettava palaute on ensisijaisesti positiivista.

– Kokeilujen tärkeä lähtökohta meillä on hyvä työilmapiiri ja yhteishenki. Kannustamme siihen, että kokeillaan asioita ja kannattaa yrittää ilman, että aluksi asetetaan suuria tulostavoitteita. Uudet asiat eivät edisty itsestään, vaan jonkun pitää keskittyä niitä edistämään.

Fakta

Tekijä: Karjalaisen uutispäällikö Anna Suoniemi
Kokemus: Aiemmin hän on työskennellyt Uutissuomalaisen toimittajana vuodesta 2018 ja sitä ennen Karjalaisen toimittajana ja toimitussihteerinä vuodesta 2011. Suoniemi on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta.

Lue myös: Yhden digiloikan anatomia: Karjalaisessa on automatisoitu myyntiä, tiukennettu maksumuuria – ja tehty virheitä

Kommentit