Tila muistuttaa vastaanottopistettä. Pienessä huoneessa on pöytä, isot näytöt, tuoleja kummallakin puolella. Yksi seinä tosin on lasia.
Heikki Rissasen, 32, taas hakee vertauskuvansa jääkiekkokielestä, kun hän puhuu Savon Sanomien uudesta toimipisteestä Kuopion Savilahdessa Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksella: boksi muttei jäähyaitio.
Juuri nyt syyslomalla kampuksen keskellä on hiljaista, mutta tavallisesti paikalla liikkuu opiskelijoita. Vieressä on oppilaitoksen kirjasto. Isolla skriinillä ”Kampussydämessä” pyörii nyt myös Savon Sanomien uutisotsikoita.
On monia syitä, miksi maakuntalehti siirsi syyskuun alussa kaksi toimittajaansa tekemään vuoroviikoin päivävuorot kolmen kilometrin päähän keskustoimituksesta ja kaupungin ytimestä. Tänään Savilahdessa työskentelevä Rissanen esittää yhden: Kuopion tori -efekti.
– Muistan, kun Ukrainan sodan alettua lähdin tekemään gallupia asiasta Kuopion torille. Ohjeena oli tietysti haastatella monesta demografisesta ryhmästä mahdollisimman laajasti. Ja kun ei sitä nuorta ihmistä meinaa löytyä, Rissanen muistelee.
Nuoret eivät liiku massoittain arkipäivisin Kuopion keskustassa. Mutta jos heitä havittelee lukijoiksi tai tilaajiksi, jutuissa pitäisi näkyä muutakin kuin keski-ikää hipovia ja sen ylittäneitä.
Savilahdessa taas on kasvava määrä opiskelijoita, tällä hetkellä arviolta 18 000. Alueella toimii ammattikorkeakoulun lisäksi Itä-Suomen yliopisto ja Sakky-ammattiopisto. Lisäksi on paljon yrityksiä ja ”startupeissa nuorta väkeä töissä”.
Rissasen ja toisen Savilahti-kirjaanvaihtajan Jukka-Pekka Räsäsen, 36, toimenkuvaa on olla tavoitettavissa ja näkyvillä. Päästä kiinni aiheisiin, joista muuten ei saisi tietää.
Rissanen kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen Savilahdessa tehdä Savon Sanomia relevantiksi nuoremmalle väelle. Ensimmäinen työvoitto oli, kun ”opiskelija marssi boksiin” juttuvinkin kanssa. Syntyi ryhmätöiden kuormittavuudesta kertova juttu, joka oli erityisen helppo jalkauttaa.
Läsnäolo nopeutti myös esimerkiksi uutista Savilahdessa toimivan kasvuyrityksen Capalo AI:n saamasta puolen miljoonan varhaisen vaiheen rahoituksesta.
Jo nyt Rissanen on huomannut, että opiskelijat puhuvat kyllä toimittajalle mielellään asioistaan. Hän muistelee, että omanakin opiskeluaikana oli asioita, jotka eivät olleet vain mukavia ja jotka ihmetyttivät, muttei tullut mieleen eikä ollut kanavaa vinkata niistä lehdistölle.
Aamulehdellä ja Helsingin Sanomilla on ollut omat yliopistokirjeenvaihtajansa, jotka raportoivat akateemisesta arjesta. Savon Sanomien kampuskirjeenvaihtajien seuranta-alue on laajempi. Savilahti-toimitus on osa uutta yhteiskuntatiimiä, joka raportoi esimerkiksi paikallisesta politiikasta ja taloudesta.
Toukokuussa Savon Sanomien vastaavana päätoimittajana aloittaneen Matti Pietiläisen, 42, mukaan idea kirjeenvaihtajista oli syntynyt monessa päässä samoihin aikoihin, joten sen toteuttaminen oli lähinnä ”pika-analyysin” paikka.
Savilahdesta on muotoutumassa Kuopion toinen keskusta. Sinne on nousemassa tärkeän työssäkäyntialueen oheen asuntoja ja yksittäisenä julkisen rahan investointina Puolustusvoimien entiseen luolastoon rakennettava liikunta- ja tapahtumakeskus.
– Savilahteen on rakentunut ekosysteemi, jonka tarkastelu ulkopuolelta on vaikeampaa kuin sisäpuolelta. Se on talousjournalisminkin kannalta merkittävä läsnäolon paikka, Pietiläinen sanoo.
Samalla alue on kiinnostava kohderyhmämielessä nuoria opiskelijoita laajemmin: alueella liikkuu päivisin enemmän kuin ehkä missään muualla Pohjois-Savossa alle 45-vuotiaita ympäristöstään ja oletettavasti myös Savon Sanomista kiinnostunutta väkeä.
Pietiläisen mukaan ensi vaiheen tavoitteita on saada uudentyyppistä sisältöä ja läsnäolo näkymään sekä integroida Savilahti muun uutistoimituksen työhön, sillä ”kyse ei ole lisäresurssista”.
Uutispäällikkö Iida Tiihonen, 35, sanoo, että jo lyhyessä ajassa Savilahti-toimituksen ansiosta lehdessä on näkynyt opiskelijoita ja heitä koskevia asioita.
”Savilahteen on rakentunut ekosysteemi, jonka tarkastelu ulkopuolelta on vaikeampaa kuin sisäpuolelta.”
Jukka-Pekka Räsänen on käyttänyt kirjeenvaihtajuuden alkuvaiheessa työaikaa tietoisesti verkostoitumiseen.
Hän on pyytänyt esimerkiksi päästä oppilaitoksiin esittelykierroksille ja tavannut niiden edustajia. Fyysisesti paikanpäälle meneminen on jo avannut journalistisesti kiinnostavia näkymiä, kuten metallia ja betonia tulostavia 3D-printtereitä ja viininmaisteluun tarkoitetut tilat.
– Toki täytyy sanoa, että oppilaitoksista on oltu melkein innokkaampia ottamaan kontaktia meihin, mikä on hirmu hyvä asia, Räsänen sanoo.
Toimipisteen ovi on ollut auki, ja päivittäin joku on käynyt juttelemassa. Tehtävää riittää vielä varsinkin yrityselämän haltuun ottamisessa: yrityksiä on alueella niin paljon, että tutuksi pääseminen edes suurimman osan kanssa vie Räsäsen arvion mukaan aikaa.
– Helpostihan se menisi siihen, että kirjoitamme vain juttuja täällä ja verkostoituminen unohtuisi. Silloin se isompi kala jäisi nappamatta.
Tarkoitus on kaivaa aiheita etenkin laajempiin artikkeleihin.
Räsäsen mukaan verkostoitumiseen panostaminen ei sinänsä ole uutta. Esimerkiksi kun hän seurasi työkseen Kuopion kaupungin asioita, toimituspäällikkö kannusti viemään päättäjiä lounaalle.
– Se on mielestäni ihan ensiarvoisen tärkeää, että oikeat ihmiset oppivat tuntemaan toimittajan riittävällä tavalla. Että he pystyvät tarvittaessa luottamuksella vinkkaamaan meille asioista.
Opiskelijat ovat osoittautuneet pari astetta hankalammaksi ryhmäksi verkostoitua kuin muut.
Heikki Rissanen kertoo, että kopin ohi kulki yhtenä päivänä opiskelijoita, jotka ihmettelivät Savon Sanomien läsnäoloa ja totesivat, että nykyään kyllä kaikki katsovat uutiset Tiktokista. Rissanen ei ehtinyt joukon puheille.
– Se pisti ajattelemaan, että tätä vastaanko me kilpailemme. Niin kai se sitten on. Tiktok on kuitenkin täynnä useammankin valtion propagandaa, ja se solahtaa porukan filttereiden läpi tosi nopeasti.
- Savon Sanomat tarkentaa uutisseurantaa tiimimallilla: Lisää painoarvoa kasvavan kaupunginosan lisäksi
ympäristöaiheisiin - Savon Sanomien uutistoimitus jakaantuu jatkossa kolmeen tiimin, joilla on omat tarkat seuranta-alueensa. Yhden alueen, vaikkapa talouden tai oikeusaiheiden, seuranta ei ole enää yhden toimittajan harteilla, vaan koko tiimi ottaa vastuuta aiheista, kun hän on poissa. Tiimimallilla toimittajat saavat kollegoidensa tukea oman seuranta-alueensa ideointiin ja näkökulmiin. Uutispäällikkönä syyskuussa aloittaneen Iida Tiihosen mukaan perusajatus on parantaa seurantaa. ”Malli ohjaa ajattelua ja vastuuttaa ihmisiä pitämään huolta, että meiltä ei mene ohi vaikkapa olennaisia päätöksiä, henkilövalintoja tai ilmiöitä, jotka vaikuttavat lukijoihimme.”
- Rakennettu ja rakentamaton ympäristö uutena seuranta-alueena. Kasvavan Kuopion kaupunginosan, Savilahden, lisäksi uudenlaisena seuranta-alueena on ympäristö laajasti käsitettynä. Ympäristöä seuraavan toimittajan tontille kuuluvat ilmastonmuutos, luonnonvarojen hyödyntäminen, rakennushankkeet kuten tuulivoima, maa- ja metsätalous, marjastus ja kalastus.
- Kolme tiimiä ovat työnimiltään yhteiskunta, arjenpalvelut ja turvallisuus sekä teemat ja palvelujournalismi. Yhteiskunta-tiimi seuraa taloutta, oikeusaiheita ja kuntapolitiikkaa etenkin levikkialueen ytimessä Kuopiossa ja Siilinjärvellä, sillä muiden kuntien päätöksentekoa seurataan yhteistyössä muiden Savon Median toimituksien kanssa. Arjen palvelut ja turvallisuus -tiimin seuranta-alueisiin kuuluvat sote, kolmas sektori sekä poliisi-, pelastus- ja puolustusaiheet. Kolmas tiimi, teemat ja palvelujournalismi, käsittelee esimerkiksi ihmisiä, ilmiöitä, suhteita, ympäristöä, asumista ja lapsiperheitä koskevia aiheita.
Lähde: Iida Tiihonen
