Suomalaisten luottamus sekä itse seuraamiinsa uutisiin että varsinkin uutisiin ylipäätään on laskussa. Asia selviää Reuters-instituutin vuotuisesta Uutismedia verkossa -raportista, joka on julkaistu tänään. Suomalaisten luottamus uutisiin on toki edelleen korkein mitattujen maiden joukossa, ja luottamus rapistuu kaikkialla.
Suomen Lehdistö poimi raportista kiinnostavimpia kohtia.
Suomessa väitteen ”uskon että useimpiin uutisiin voi luottaa” kanssa samaa mieltä on nyt 56 prosenttia vastaajista, kun vielä kaksi vuotta sitten väitteen allekirjoitti 62 prosenttia vastaajista. Erityisen vähän yleisesti uutisiin luottavat miehet, alle 35-vuotiaat, oikealle itsensä poliittisella janalla sijoittavat ja ne, jotka eivät asemoi itseään poliittisesti, sekä vastaajat, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta ongelmana.
”Yhteiskunnan ja mediakentän poliittinen jakautuneisuus näkyy tyypillisesti siinä, että itse seurattuihin uutisiin luotetaan huomattavasti enemmän kuin uutisiin yleensä. Suomessakin tämä ero on kasvanut, mikä voi olla merkki muutoksesta kohti poliittisesti sitoutuneempaa ja arvoperustoiltaan eriytyneempää yhteiskuntaa ja mediakenttää”, kirjoittaa Suomen maaraportin laatinut Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.
Itse seuraamiinsa uutisiin luottaa nyt 69 prosenttia suomalaisista. Erityisen paljon itse seuraamiinsa uutisiin luottavat naiset, vähintään 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat, korkeasti koulutetut, poliittisilta mieltymyksiltään keskustavasemmistolaiset sekä ilmastonmuutoksen hyvin vakavasti suhtautuvat vastaajat.
Suomalaisten luotetuimpia uutislähteitä ovat tutkimuksen mukaan Yle ja Helsingin Sanomat. Vähiten luotettavimpina taas pidetään iltapäivälehtiä.
”Uutismedian vakuuttelut totuudellisuudestaan ja vastuullisuudestaan eivät auta, jos sen koetaan edustavan itselle vieraita arvoja ja tavoitteita.”
Vastaajien poliittisen kannan perusteella vasemmistoon kallellaan olevat luottavat eniten juuri Yleen ja Helsingin Sanomiin, kun taas oikeammalle itsensä sijoittavat luottavat enemmän Kauppalehteen, Suomen Kuvalehteen, Talouselämään ja Taloussanomiin. Tosin mitään merkittävää polarisaatiota uutismedioiden välillä ei näyttäisi poliittisen suuntautumisen perusteella olevan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että niistä vastaajista, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta ongelmana, noin 60 prosenttia tai enemmän seuraa ahkerasti Yleä ja iltapäivälehtiä, mutta Helsingin Sanomia heistä seuraa vain joka neljäs.
Raportissa muistutetaan, että luottamuksessa ei ole välttämättä kyse siitä, pitävätkö uutiset paikkansa, vaan monelle voi olla olennaisempaa kysymys siitä, halutaanko tiettyjen medioiden puheisiin ja lupauksiin ylipäätään uskoa.
”Uutismedian vakuuttelut totuudellisuudestaan ja vastuullisuudestaan eivät auta, jos sen koetaan edustavan itselle vieraita arvoja ja tavoitteita”, Reunanen kirjoittaa.
Toinen selitys yleiselle luottamuksen pudotukselle voi olla sekin, että epäluotettavia uutisia ja julkaisuja on ylipäätään tullut viime vuosina lisää ja vastaajat ovat ehtineet tottua siihen, että myös puhtaasti valheellisiin uutisiin törmää aiempaa useammin.
Kaikista vertailun vastaajista suomalaiset kuitenkin haluavat kaikkein vähiten uutisia, jotka lähtökohtaisesti tukevat heidän omia mielipiteitään. Selkeä valtaosa suomalaisvastaajista sen sijaan haluaa neutraaleja uutisia lähteistä, “joilla ei ole erityistä mielipidettä”.
“Lähtökohtaisesti neutraalisti mielipidekysymyksiin suhtautuvien uutislähteiden suosiminen kertoo luottamuksesta yhteisesti jaettuun todellisuuskuvaan ja oletuksesta tiedon ja mielipiteiden erillisyydestä”, raportissa todetaan.
Verkon merkitys kasvaa kiihtyvällä tahdilla
Ei ole yllättävää, että uutisten seuraaminen digikanavista lisääntyy, mutta parin viime vuoden aikana kasvu on tapahtunut suorastaan kohinalla. Vielä vuonna 2018 uutisia vain verkkomedioista seurasi 15 prosenttia niistä vastaajista, jotka ylipäätään seuraavat uutisia. Tänä vuonna osuus oli kivunnut 22 prosenttiin. Kaikkiaan jo 83 prosenttia 18–34-vuotiaista nuorista pitää verkkoa pääasiallisena uutislähteenään.
Tänä vuonna sanomalehtien verkkosivut ja sovellukset (65 %) nousivat viikkotavoittavuuden perusteella television uutislähetysten (63 %) ohi suomalaisten suosituimmaksi uutislähteeksi.
Uutiset yleisesti kiinnostavat paikallisuutisia enemmän
Varsinkin maakunta- ja paikallislehdet tuskailevat nuorien yleisöjen tavoittamisen kanssa ja tarjoavat lääkkeeksi paikallisuutta. Tutkimuksen mukaan ihmiset ovat kuitenkin pääsääntöisesti kiinnostuneempia uutisista yleensä kuin spesifisti paikallisuutisista. Nuorissa ikäluokissa jako näkyy erityisen selvästi, sillä 18–24-vuotiaista vastaajista vain 23 prosenttia oli varsin tai erittäin kiinnostunut paikallisuutisista.
Samaan aikaan painettujen maakuntalehtien viikkotavoittavuus on kyselytutkimuksen perusteella pudonnut kahdessa vuodessa 26 prosentista 20 prosenttiin, eikä niiden verkkotavoittavuudessakaan ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Yhtenä syynä tähän lienevät yleistyneet maksumuurit, joiden myötä ne, jotka eivät halua tilata lehteä, lukevat uutisensa muualta.
Uutisista maksavien määrä kasvaa hitaasti – huoli uutisten maksullisuudesta yleistä
Verkkouutisista maksavien suomalaisvastaajien määrä kasvoi tänä vuonna 19 prosentiin eli lähes viidennekseen väestöstä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten maksuhalukkuus on hieman keskimääräistä suurempaa.
Tämän vuoden tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka huolissaan he ovat siitä, että maksullisuuden vuoksi he itse tai muut jäävät paitsi uutisista. Tulosten perusteella hieman yli puolet suomalaisista on huolissaan siitä, että muut saattavat jäädä paitsi uutisista maksullisuuden vuoksi ja tasan puolet on huolissaan siitä, että jäävät itse paitsi uutisista.
”Kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei kuitenkaan näytä vähentävän verkkouutisista maksamista, vaan päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin”, raportissa sanotaan.
Sekä uutisista maksavien että niistä maksamattomien suomalaisten suosituimmat verkkouutismediat ovat Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yle ja Helsingin Sanomat. Verkkouutisista maksaneista 27 prosenttia käyttää maakunnallisen sanomalehden verkkosivuja, mutta uutisista maksamattomista näin tekee vain 14 prosenttia.