Omikron, jatkuvasti päivittyvät ohjeistukset, epäselvät toimintamallit… Koronatilanteen uudet käänteet tuovat edelleen lukijoita suomalaisen uutismedian äärelle.
Kaksivuotiaan pandemian ajan on puhuttu jopa uutisten renessanssista. Etenkin keväällä 2020 uutismedioiden verkkosivuilla nähtiin täysin poikkeuksellisia kävijäryntäyksiä.
Kun Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa näistä lukemista on tultu rytinällä alas, suomalaisten tiedonjano ei näytä hiipuneen ainakaan yhtä suoraviivaisesti.
– Koronauutiset ovat edelleen usein luetuimpia juttujamme, Karjalaisen toimituspäällikkö Jyrki Utriainen kertoo.
Karjalaisessa korona-ajan alun hurjimmat kävijäluvut tasoittuivat Utriaisen mukaan vuoden 2020 aikana. Digitilauksia on kuitenkin kahtena viime vuonna tullut tasaiseen tahtiin. Korona sai myös monet printin tilaajat ottamaan digitunnukset käyttöönsä.
Ilta-Sanomien kehityspäällikkö Niina Viitanen uskoo, että kansainvälisessä mediassa havaittu kävijämäärien normalisoituminen on tulossa Suomeen hitaammin eikä välttämättä yhtä kovana.
Ilta-Sanomien kävijämäärät olivat tasaantumassa syksyllä, mutta loppu- ja alkuvuosi ovat olleet ”vahvaa kasvua”.
”Osa koronauutisista julkaistaan edelleen maksutta ja sitä kautta voidaan saada muille jutuille näkyvyyttä, yleisöä ja tilauksia.”
– Esimerkiksi nyt, kun rajoitukset ja muut muuttuvat aikamoista vauhtia, ihmisten valtava tiedontarve näkyy koko Suomen markkinassa. Olemme tosi tyytyväisiä, että vuoden 2020 kasvu ei ole tullut alaspäin sitä vauhtia kuin kansainvälisillä markkinoilla, Viitanen sanoo.
Keskipohjanmaan päätoimittaja Tiina Ojutkangas kertoo, että kasvu on jatkunut koronan alkuaikojen kävijäpiikkien jälkeenkin. Keskipohjanmaan digitilausten määrä on kasvanut yli 200 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Toimitus on kehittänyt digitekemistä viime vuodet.
– Tilauksia ei tule suoraan koronauutisista vaan enemmän muista jutuista. Osa koronauutisista julkaistaan edelleen maksutta ja sitä kautta voidaan saada muille jutuille näkyvyyttä, yleisöä ja tilauksia, Ojutkangas kertoo.
Ojutkangas on myös Hilla Groupin pohjalaismaakuntien paikallis- ja kaupunkilehtien sisältöjohtaja. Hänen mukaansa paikallislehtienkin tilausmäärä on kasvanut ja muutenkin lehtien kävijämäärissä on suurta kasvua.
Myös muut haastateltavat kertovat, että koronauutiset toimivat usein sisäänheittäjinä. Kaikki kolme uutismediaa suhtautuvat koronaan kuin muihinkin uutisaiheisiin, vaikka aihe viekin edelleen paljon toimittajien työaikaa: silloin kerrotaan, kun tapahtuu ja lukijat kaipaavat myös muuta sisältöä.
”En ole huolissani, jos koronauutisointi jää pois. Suorastaan toivon sitä meidän kaikkien vuoksi.”
Kansainväliset mediapelaajat miettivät nyt kuumeisesti seuraavia liikkeitään yleisön huomion ja tilaajien pitämiseksi. Alan mediassa on ehdotettu esimerkiksi koukuttavien uutiskirjeiden kehittämistä ja niiden ilmestymisrytmin tihentämistä sekä maksumuurien tiukentamista.
Millaisia sisältöjä suomalaiset mediat aikovat korostaa tänä vuonna ja koronan joskus vaimetessa?
Viitanen painottaa, että Ilta-Sanomissa keskitytään edelleen ensisijaisesti sisällön kiinnostavuuteen tekemällä viihdyttäviä ja tunteita herättäviä juttuja. Ilta-Sanomien uutta sisältöstrategiaa tehdään paraikaa sellaiseksi, että sillä tavoitellaan useita erilaisia kohderyhmiä.
Keskipohjanmaassa on viime vuosina satsattu esimerkiksi Omin käsin -käsityöjuttuihin, alueen siirtolaisista kertoneeseen Merten taa -juttusarjaan ja monikanavaisiin urheilukokonaisuuksiin.
Tällaisten harkittujen ja hartaudella tehtyjen kokonaisuuksien luotetaan tulevaisuudessakin kasvattavan tilaajamääriä Keskipohjanmaassa koronajuttujen sijaan.
– Meillä on usein tilanne, että monet muut sisällöt kiinnostavat monilla mittareilla enemmän kuin korona, Ojutkangas kertoo.
Karjalaisessa aiotaan aloittaa kolmas koronavuosi kehitystyöllä, joka ei liity koronaan. Osin koronan takia viivästyneitä erilaisia sisältöpilotteja mietitään juuri nyt kuumeisesti.
Yksi tällainen onnistunut pilotti ovat olleet urheilun suorat lähetykset, joita tehtiin viime vuonna 90. Niiden innostamana Karjalainen on ryhtynyt tekemään myös muita suoria lähetyksiä, esimerkiksi suksivoideyrityksen tuotantotilan tulipalosta. Palopäivänä suorat keräsivät 14 000 katsojaa maksumuurin takana – mikä on Utriaisen mukaan Karjalaiselle kova luku.
Tavoitteena onkin rakentaa malli sille, että Karjalainen on uutistapahtumissa ensimmäisenä paikalla ja kertoo asioista suorana eri kanavissa.
– En ole huolissani, jos koronauutisointi jää pois. Suorastaan toivon sitä meidän kaikkien vuoksi. Kyllä me löydämme tilalle vaikuttavaa ja vetävää sisältöä, Utriainen sanoo.
GALLUP
Mitä koronauutisointi on opettanut?
Minna Holopainen
STT:n vastaava päätoimittaja
”Koronauutisointi on tuonut datajournalismin välttämättömäksi osaksi päivittäistä tekemistä. Tämä ei enää ratkea sanoilla, emmekä voi odottaa, että THL kirjoittaa datasta tiedotteen. Meillä on oltava työkalut tehdä pitkäkestoisesta ilmiöstä kilpailukykyisesti uutisia. Olemme olleet kaksi vuotta tilanteessa, jossa joka päivä on aivan liikaa tekemistä. On pakko sivuilleen katsomatta tehdä valintoja ja hoitaa kunnolla ne jutut, jotka päätetään tehdä. Nyt turvallisuuspolitiikka tekee täyden paluun ja joudumme tasapainottelemaan kahta isoa aihetta kaiken muun kanssa.”
Päivi Paulavaara
Yleisradion politiikka ja yhteiskunta -toimituksen tuottaja
”2020 palautti uutisten kunnioituksen: kun tapahtuu, mennään uutiskärjellä. Pandemian alkaessa hyppäsin silloisessa työpaikassani Helsingin Sanomissa vetämään yliosastollista koronaryhmää. Ylessäkin monenlaiset osastorajat on ylitetty korona-aikana. Harvoin on tullut vastaan teemoja, jotka läpäisevät niin vahvasti kaikki toimitukset. Koronan kanssa on opittu, ettei mistään saa yllättyä. Median ei pidä lähteä ohjelmallisesti julistamaan esimerkiksi, että korona on ohi ja normaali elämä alkaa. Raportoidaan sitten, kun tilanne todella hellittää.”
