Viestintään ja kustannustoimintaan syntyy seuraavaan 15 vuoden aikana 20 000 uuden työntekijän tarve, kun alalta jää eläkkeelle yli 13 000 työntekijää ja 10 000 uutta työpaikkaa syntyy tietoyhteiskuntakehityksen imussa. Näin arvioi Opetushallituksen kokoama alan toimijoiden asiantuntijaelin, osaamisen ennakointifoorumi.
- Fakta
- Tutkijat: Helena Haasmaa, Milla Hägg, Virpi Sillanpää ja Minna Tuominen.
- Tutkimus: Media- ja viestintäalan osaamistarpeet. Nopeasti muuttuva ala tarvitsee jatkuvaa oppimista tukevia toimintamalleja. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2020.
- Aineisto: Media- ja viestintäalan muuttuvia osaamistarpeita ennakoineen työryhmän tulokset.
Uudet työpaikat syntyvät arvion mukaan erityisesti viestintätoimistoihin sekä organisaatioiden viestintätehtäviin. Kolme neljästä alalle aukeavasta työpaikasta edellyttää korkeakoulutasoista tutkintoa. Arvion mukaan viestintä ja kustannustoiminta työllistävät vuoteen 2035 mennessä yhteensä 40 000 työntekijää, eli toimialan työpaikkojen arvioidaan kasvavan neljänneksellä.
Työryhmä ennustaa työpaikkojen vähenevän perinteisistä mediataloista, kun tekoäly korvaa toimitusten rutiinityötä ja printtilevikkien supistuminen karsii painoon ja jakeluun liittyneitä tehtäviä.
”Työryhmä kaipasi media-alalle lisää ihmisen käyttäytymistä ymmärtäviä humanisteja, jotka hallitsevat samaan aikaan myös matemaattis-loogisen päättelyn.”
Osaamisen ennakointifoorumin arviot tehtiin VTT:n toimialaennusteeseen ja kahteen yhteiskunnan kehitystä ennakoivaan skenaarioon perustuen. Uuden työvoiman tarpeen ennakointiin osallistui työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä suurimpien yritysten edustajia, alan tutkijoita ja koulutuslaitosten edustajia yliopistoista ammatilliseen koulutukseen.
Media- ja viestintäalan osaamistarpeita kartoittaneen ennakointityöryhmän mukaan osaamista ei pitäisi enää ajatella tutkintokeskeisesti vaan sen tulisi olla yksilöllistä, portfoliomaista ja koko työuran ajan täydentyvää. Tämä edellyttää työntekijöiltä ja organisaatioilta itseohjautuvuutta sekä ketteryyttä.
Jatkuvan oppimisen merkittävänä pullonkaulana työryhmä pitää täydennyskoulutuksen rahoitusmallien kehittämistä. Rahoitusmallit suosivat tutkintokoulutusta, mutta yritysten ja työntekijöiden tarpeissa ovat enemmän työnteon ohella suoritettavat täsmäkoulutukset.
Tulevaisuuden työtehtäviä voivat olla esimerkiksi siltaaja, virtualisaattori, tekoälykkö ja somesiivooja. Moni näistä tehtävistä on jo nyt olemassa, mutta niiden painoarvon arvioidaan kasvavan.
Siltaaja löytää organisaatioista tekijät ja aihiot, jotka kiinnostavat yleisöä ja tuovat eri kohderyhmät yhteen. Virtualisaattorin tehtävä puolestaan on työntekijöiden ja asiakkaiden luotsaaminen virtuaalitodellisuuteen tai laajennettuun todellisuuteen.
Tekoälykkö on henkilö, jolla on laaja-alaista ymmärrystä ja teknistä osaamista tekoälyn, algoritmien ja koneoppimisen alueelta. Hän ymmärtää liiketaloutta ja sisällöntuotantoa sekä automatisoi nykyisiä prosesseja ja luo kokonaan uusia.
Osallistuin itsekin journalistiikan yliopistokoulutuksen asiantuntijana media- ja viestintäalan osaamistarpeita ennakoineen työryhmän työskentelyyn. Työryhmä kaipasi media-alalle lisää ihmisen käyttäytymistä ymmärtäviä humanisteja, jotka hallitsevat samaan aikaan myös matemaattis-loogisen päättelyn.
Tiimityön lisääntymisen edellyttämiin yhteistyötaitoihin kuuluvat myös monikulttuurisuustaidot, kun sekä työyhteisöön että työn kohderyhmiin kuuluu yhä enemmän ihmisiä eri kulttuureista.
Viestintä- ja media-alan kannattaa tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että se säilyy houkuttelevana kaipaamilleen sosiaalisille humanistis-teknisille monilahjakkuuksille. Tulevaisuudessakin toimittajan ydinammattitaitoa on kyky ymmärtää kompleksisia sisältöjä ja selittää niitä kiinnostavasti yleisölle eri alustoja, teknologioita ja genrejä luovasti hyödyntäen.
Opetushallituksen raportin mukaan pula osaavasta työvoimasta haittaa mediayhtiöiden digisiirtymään sopeutumista. Ylen Plus-deskin esimies Elina Paasonen, oletko samaa mieltä?
- Fakta
- Tekijä: Ylen Plus-deskin esimies Elina Paasonen.
- Kokemus: Nykyisessä tehtävässään viime syksystä. Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori 2018–2019, Aamulehdessä 2007–2018 toimittajana, urheilutoimituksen esimiehenä ja digitaalisen kerronnan kehityksestä vastaavana uutispäällikkönä. Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 2019.
– Koodaavia toimittajia ja osaavia datajournalisteja ei ole toimituksissa vielä liikaa. Lisää osaamista tarvittaisiin nykypäivän tiedonhankintaan, jossa olennaista on löytää datan luo sekä osata siivota, jäsentää, analysoida ja verifioida se.
– Toimituksiin tarvittaisiin myös enemmän visuaalisen journalismin osaajia, joiden työn tarkoitus ei ole koristelu vaan ymmärryksen lisääminen.
Pitääkö jokaisen toimittajan osata tulevaisuudessa koodata?
– Ei pidä. Kaikkien pitää osata puhua koodarin kanssa ja tehdä töitä yhdessä. Kaikista toimittajista ei tule koskaan koodareita. Emme nytkään tee kaikki yhtä ja samaa. Yhdenkään toimittajan ei silti kannata kääntää koodarille selkäänsä. Odotan jo aikaa, jolloin tätä kysymystä ei enää esitetä ja jokaisessa toimituksessa on asiassa osaamista.
Sinulla on kokemusta myös tulevien journalistien koulutuksesta, koska työskentelit viime lukuvuoden Tampereen yliopistossa journalistiikan työelämäprofessorina. Jos haluaa opiskella toimittajaksi, mitä tietoja ja taitoja kannattaa ehdottomasti hankkia?
– Maailma on niin monisyinen ja herkkä äärimmäisyyksille, että tarvitsemme toimittajia, jotka pystyvät ottamaan haltuun isot kokonaisuudet sekä jäsentämään ja kontekstoimaan uutisia ja ilmiöitä. Toimittajien tehtävä on tarjota faktoihin perustuvaa ymmärrettävää ja olennaista tietoa niin, että sisältöjen pariin löydetään ja niiden parissa viihdytään.
– Lisäksi pidän erittäin tärkeänä taitoa työskennellä yhdessä erilaisten ammattilaisten kanssa. Tämä korostuu sitä enemmän mitä monimutkaisempi juttu on tekeillä. Kyse ei ole siitä, mitä yksin olet vaan mitä ja kenen kanssa teet yhdessä.
Mitä viisikymppisen toimittajan kannattaisi opiskella, jos hän haluaa, että ammattitaito riittää ja töitä on myös tulevaisuudessa?
– Kannattaa tutkailla itseään, mitkä asiat saavat minut syttymään. Omien erityisvahvuuksien tunnistaminen, avoimuus uudelle ja maltti edetä askel kerrallaan kohti tavoitetta palkitsevat. Pakolla opetellut asiat tuntuvat vain raskailta, eikä lopputulos ole yleensä hyvä.
– Asiasta kannattaa keskustella myös kollegoiden kanssa. Millaisilla taidoilla ja erikoistumisella voisimme viedä yhdessä toimintaamme eteenpäin? Kollegoiden luona kylässä käyminen ja mallien hakeminen maailmalta on erittäin suotavaa.
Keksi uusi tulevaisuuden ammattiryhmä, jota mediataloissa tarvitaan.
– Nuorisotutkaaja, jokaosaa tunnistaa ja ideoida journalistisia sisältöjä alati uusia vaikutteita saavan visuaalisen kielen parissa kasvavalle nuorisolle. Jokainen sukupolvi tarvitsee aina oman nuorisotutkaajansa.
