Sanoma- ja aikakauslehtien päätoimittajat luottavat uusien asioiden ideoinnissa ja toteuttamisessa vahvasti organisaation omaan osaamiseen ja turvautuvat innovoinnissa omiin kokemuksiinsa.
Johtajat ajattelevat, että tulevaisuus on osaamisen kehittämisen varassa, mutta samaan aikaan käyttävät kiireisessä arjessa kuitenkin vain vähän aikaa oman työnsä arviointiin ja osaamisensa kehittämiseen. Tässä on riski, että ulkopuolisten ajatuskulkujen hyödyntäminen organisaatiossa heikkenee.
- Fakta
- Tutkija: VTT Marja Heinonen
- Tutkimus: Toimituksen johto – muutoksen moottori vai jarru? Tutkimus on Media-alan tutkimussäätiön rahoittama.
Mediajohtajat kokevat, että heidän organisaationsa toimii innovatiivisesti liittyen ihmisiin, mutta innovatiivisuus ei ole vahvimmillaan teknologisissa ratkaisuissa. Teknologinen osaaminen nähdään haasteena, koska se ei tue nyt sisältöjen tekemistä niin hyvin kuin voisi.
Tiedot käyvät ilmi päätoimittajille suunnatusta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 57 päätoimittajien yhdistyksen sekä paikallislehtien ja aikakauslehtien päätoimittajayhdistysten jäsentä. Vastaajien enemmistö edusti alueellisia ja paikallisia sanomalehtiä, osa päätoimittajista on myös toimitusjohtajia. Valtiotieteiden tohtori Marja Heinosen laatima tutkimusraportti osoittaa, että käytännön innovaatiotoiminta on monin tavoin ristiriidassa mediayhtiöissä vallitsevan innovaatiouskon ja -tarpeen kanssa.
”Tulokset herättävät kysymyksen, millä eväillä päätoimittajat johtavat teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämiä välttämättömiä muutosprosesseja.”
Median omistuksen keskittyminen on osaltaan tuonut mediataloihin omaa toimitusta laajempaa ajattelua, joten ulkopuolisten asiantuntijoiden käytölle ei koeta tarvetta. Kyselyyn vastanneista viidennes oli hyödyntänyt kehittämistyössä asiantuntijoita organisaation muista osista, mutta täysin ulkopuolisia konsultteja oli hyödyntänyt vain kaksi prosenttia.
Päätoimittajat nimesivät menestyksen kannalta tärkeiksi tekijöiksi seuraavan kolmen vuoden aikana uudet sisältöformaatit (39 %), mobiilisovellusten kehittämisen (30 %), yhteisöllisyyden (30 %) ja digi first -ajattelun (30 %).
Tulokset herättävät kysymyksen, millä eväillä päätoimittajat johtavat teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämiä välttämättömiä muutosprosesseja. Tuoreiden ideoiden tarvetta kasvattaa se, että kyselyyn vastanneista 40 prosenttia on työskennellyt nykyisessä organisaatiossa yli kymmenen vuotta ja enemmistö on yli 50-vuotiaita.
Kangasalan Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Heli Keskinen, mitä ajattelet kyselytuloksesta, jonka mukaan päätoimittajat luottavat uuden kehittämisessä vain omaan kokemukseensa ja organisaatioonsa?
- FAKTA
- Tekijä: Kangasalan Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Heli Keskinen
Kokemus: Keskinen on työskennellyt Kangasalan Sanomissa vuodesta 2019. Aiemmin hän työskenteli Janakkalan Sanomien päätoimittajana vuodesta 2018, Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä vuodesta 2017.
– Minä käytän viisaampia aivoja hyväksi. Tekee joskus todella hyvää saada ihmisiä sparraamaan asioita ulkopuolelta ja saada tuoreita, uusia näkökulmia. Isoa muutosta ei saa aikaiseksi, jos ei hyväksy sitä, että sinun ja organisaatiosi rahkeet eivät ihan kaikkeen riitä, vaikka oma osaaminen hyödynnetään maksimaalisesti.
Päätoimittajat sanovat tutkimuksessa, että kiireisessä lehtityössä ei jää aikaa itsensä kehittämiselle. Mitä mieltä olet?
– Tässä kohtaa me päätoimittajat voimme todellakin olla kehityksen jarruja, jos tuudittaudumme omaan erinomaisuuteemme ja siihen, että minun näkemykseni on se oikea. Se, että jokin on toiminut tähän asti hyvin, ei takaa sitä, että se toimii tulevaisuudessa.
– Tämä ala menee järkyttävää vauhtia eteenpäin. Jos et etsi aikaa, että kehityt itse, tai etsi kehitystä eteenpäin vieviä ihmisiä ympärillesi, niin alkaa olla aika antaa kapula seuraavalle.
Tutkimukseen vastaajien enemmistö oli yli viisikymppisiä, eli he eivät ole digiajan lapsia. Uskotko digisiirtymän vauhdittuvan, kun diginatiivit nousevat mediajohtajiksi?
– Aivan varmasti ja se on alaa tervehdyttävä asia. Uuden sukupolven ajattelua ei tarvitse erikseen kääntää digi ensin -asentoon. Muutosten toteuttamista helpottaa, että diginatiiveille muutos on ainoa todellisuus, mitä he ovat media-alalla työssään nähneet.
Olet vetänyt viime vuosina isoja kehityshankkeita. Miten muutokset saa parhaiten ideoitua ja toteutettua?
– Johtajan tehtävä on saada työtiimissä aikaan halu tehdä muutosta. Kun tiimin saa motivoitua kehittämisajatukseen, ideointi alkaa tapahtua luonnollisesti ryhmässä. Jos ei sitä työtä tee, yksittäisen ihmisen aivotyöskentely on aika turhaa.
Miten ideoita kannattaa jatkojalostaa ennen käyttöönottoa?
– Olen näissä asioissa pienten askelten ihminen. Ei pidä lähteä liikkeelle siten, että meidän pitää valmistautua valtavaan hyppyyn ja kohta kaikki muuttuu. Pitää alkaa tehdä mikromuutoksia. Sitten kun tiimi pääsee muutosmoodiin, iso muutos tapahtuu huolella mietityillä mikroaskelilla nopeammin kuin isoon loikkaan valmistautumalla.
Mitä uudistuksia innovoitte tällä hetkellä?
– Teemme digiuudistusta, joka julkaistaan alkuvuodesta. Sivuston uudistamisen lisäksi pyrimme kehittämään printin ja digin synergiaa siten, että printti syntyisi mahdollisimman pienellä vaivalla sisällöstä, jota tuotamme digiin.
– Kun yksi uudistus loppuu, seuraava alkaa, ei tässä auta jäädä makaamaan hetkeksikään. Jos innovointi loppuisi, niin sitten olisi minun aikani siirtyä seuraavaan pestiin.
PS. Teoria & käytäntö -juttusarja päättyy Suomen Lehdistön painetun version lopettamisen myötä tähän tekstiin. Palsta alkoi ilmestyä vuonna 2002. Palstan tehtävä säilyi samana lähes 22 vuotta: luoda siltaa journalismin tutkimuksen ja tekijöiden välille nostamalla jutuissa esiin tutkimustuloksia ja tekijöiden käytännön kokemuksia. Olen vastannut Teoria & käytäntö -palstan toimittamisesta elokuusta 2009 lähtien, 109 jutun verran. Kiitän lukijoita sekä haastateltavia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan. Mielestäni media-ala hyödyntää tutkimuksia toiminnan kehittämisessä alitehoisesti, joten tutkimustuloksissa on popularisoimistarvetta – eri muodoissa – myös tulevaisuudessa.
