Käsityönä sorvattuja kuratoituja jääkiekkokirjeitä, automaattisia meilejä verkon premille nostetuista jutuista. Eri puolella Mediatalo Keskisuomalaista on kokeiltu uutiskirjeissä monenlaista.
– Sopivaa panostuotossuhdetta on ollut vaikea löytää. Joko tuuttaat RSS-feedillä ulos päivän juttuja, ja se ei juuri kiinnosta, tai teet tilaajille tärkeää juttua työläästi, mutta kustannukset ovat liian suuret, sanoo Johannes Niemeläinen, konsernin datan ja digitaalisten tuotteiden päällikkö.
Uutiskirjetoiminta ei myöskään ole ollut erityisen tavoitteellista. Nyt siihen on tulossa muutos. Mediatalo Keskisuomalainen aikoo personoida ja automatisoida tilaajauutiskirjeensä.
Marraskuussa uudistuvat sanomalehti Keskisuomalaisen kirjeet, myöhemmin muut. Ensivaiheessa personoidaan maakunta- ja aluelehtien uutiskirjeet, joita lähetetään arkipäivisin.
Personointi ei ole kirjeissä lisäpalikkana vaan pääroolissa. Kirjeet muokkautuvat tilaajan aiemman mediankäytön perusteella ja sitä osuvammin, mitä enemmän hän on kuluttanut sisältöjä konsernin verkkopalveluissa. Jos dataa ei kerry riittävästi, meili voi koostua esimerkiksi suosituimmista jutuista.
– Kärjistäen jokainen tilaaja voi saada hieman erinäköisen uutiskirjeen. Näinhän ei todellisuudessa ole, kun juttumäärä on rajallinen, mutta lähtökohta on, että kirje on mahdollisimman personoitu tilaajaprofiilin mukaan, sanoo konsernin web-analyytikko Matti Niskanen.
Personointipalvelun tuottaa belgialainen Twipe.
”Kärjistäen jokainen tilaaja voi saada hieman erinäköisen uutiskirjeen. Näinhän ei todellisuudessa ole, kun juttumäärä on rajallinen.”
Keskisuomalainen-konserni käyttää kirjeiden personointiin Facebookilta saamaansa reilun 40 000 euron rahoitusta. Rahat on saatu osana pohjoismaisen median lukijatulojen kehittämiseen tarkoitettua Facebook Accelerator -ohjelmaa.
Päätavoitteita kirjeille ovat asiakkaan entistä parempi palvelu, tilaajapidon parantaminen ja lukijoiden aktivoiminen.
– Esimerkiksi Twipen tutkimusten mukaan uutiskirje on yksi parhaista tavoista, joilla tilaajaa voi kannustaa palaamaan säännöllisesti uutissivustolle, Niskanen sanoo.
Maailmalla uutiskirjeet ovat iso teema. Johannes Niemeläinen kuitenkin sanoo, että Suomessa uutiskirjeet eivät ole olleet medialle kovin keskeinen jakelukanava.
– Meidän vahvuutemme on, että lukijat tulevat suoraan sivuille. Tällä projektilla haluamme laittaa vaihdetta silmään ja testata hypoteesia, onko uutiskirje Suomessa oikeasti toimiva väline, Niemeläinen sanoo.
Samalla konserni kerryttää kokemusta personoinnista. Tällä hetkellä personointia on hyödynnetty artikkelinäkymän suositteluissa ja tilaajamarkkinoinnissa. Aie on tuoda personoituja osioita myöhemmin verkon etusivulle.
Uusissa uutiskirjeissä tullaan huomioimaan kuplautumisen ehkäisy eli myös yllätyksellinen sisältö.
– Jos joku lukee pelkkää urheilua, olisi hölmöä suositella hänelle vain urheilua. Jos ajatellaan tilaajapitoa, olisi hyvä, että hän lukisi muutakin, konsernin sisällöistä vastaava digikehityspäällikkö Juho Hämäläinen sanoo.
Johannes Niemeläinen kuvaa, että personointi on monipuolisemman journalismin asialla.
– Digitaaliset etusivut ovat kooltaan rajallisia. On kategorioita, jotka eivät trendaa etusivulla luetuimpina juttuina. Ruotsissa on kokemusta, että heikosti luetut sisältökategoriat nousevat aiempaa luetummiksi, kun tarjontaa personoidaan.