Mediataloissa on jo useampi vuosi puhuttu lukijoiden sitouttamisesta. Yleisön toivotaan osallistuvan mediatalojen toimintaan esimerkiksi lähettämällä kuvia uutispaikalta tai kommentoimalla uutisia.
Usein ajatellaan, että totta kai lukijat haluavat osallistua. Tästä ei kuitenkaan ole takeita tutkimusten valossa.
Syyskuussa Suomen Lehdistö kertoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan maakuntalehtien lukijat eivät koe tärkeänä olla mukana kehittämässä lehtien tuotteita tai tuottamassa lehdille sisältöjä.
Tutkija Amanda Piepponen oli hyödyntänyt muun muassa kyselyä, joka oli tehty noin 2 500:lle Kaakon Viestinnän asiakkaalle. Juuri tällaista tutkimustietoa olisin tarvinnut lisää, kun selvitin journalistisessa hankkeessani yleisön osallistumisen kiemuroita.
Suomessa on kiitettävästi tehty laadullisia tutkimuksia lukijoiden halukkuudesta osallistua uutistuotantoon. Aineistot ovat kuitenkin melko pieniä ja kontekstit monenkirjavia. Tutkimuksia on vaikea vertailla keskenään. Määrällistä ja yhteenvetävää tutkimustietoa Suomesta on puolestaan tarjolla turhan vähän.
Media-alan tiedelehdistä löysin Mikko Villin ja Janne Matikaisen kyselytutkimuksen vuodelta 2015. Tulosten mukaan ”yleisö asennoituu varauksellisesti aktiiviseen osallistumiseen”.
Aineisto oli vuodelta 2012. Kun tiedustelin Villiltä tuoreempia tutkimuksia, sain vinkin. Tilastokeskus kerää tietoja siitä, miten yli 16-vuotiaat suomalaiset käyttävät journalistia verkkomedioita sekä blogeja ja keskustelupalstoja. Kyseiseen katsantoon eivät sisälly Facebookin ja Twitterin kaltaiset yhteisöpalvelut.
Tilastokeskus arvelee, että syynä osallistumisen vähentymiselle esimerkiksi keskustelufoorumeilla on yleisön siirtyminen ”jonnekin muualle”, erityisesti yhteisöpalveluihin.
Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2014–2017 kaikista vastaajista vain 8–9 prosenttia oli kommentoinut uutisia verkkolehtien tai televisiokanavien sivuilla viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Samaan aikaan muille keskustelufoorumeille kirjoittavien osuus laski jyrkästi 24 prosentista 8 prosenttiin. Myös kuvia ja videoita yhteisöpalveluiden ulkopuolella jakavien osuus laski 35 prosentista 27 prosenttiin.
Toki yleisö voi osallistua mediatalojen arkeen muillakin tavoilla, kuten laittamalla sähköpostia toimittajille tai jakamalla uutissisältöjä. Näitä osallistumisen tapoja Tilastokeskus ei ole selvittänyt.
Tilastokeskus arvelee, että syynä osallistumisen vähentymiselle esimerkiksi keskustelufoorumeilla on yleisön siirtyminen ”jonnekin muualle”, erityisesti yhteisöpalveluihin.
Verkkolehtien ja uutissivustojen seuraaminen puolestaan lisääntyi hieman kaikissa ikäryhmissä vuosina 2014–2017. Tämä Tilastokeskuksen tieto ei kuitenkaan kerro, haluavatko lukijat osallistua aktiivisesti uutismedioiden toimintaan vai lähinnä lukea hyvää journalismia.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksessa lukijat hakivat maakuntalehdiltä pääosin ”peruskäytettävyyttä” ja laadukkaita juttuja. Tutkija Piepponen arveli tulosten olevan ”ristiriidassa sen kanssa, mitä alalla yleisesti ajatellaan asiakkaiden osallisuudesta”.
Mediataloilla lienee peiliin katsomisen paikka: missä määrin olettamukset yleisön osallistumishaluista pohjautuvat tutkittuun tietoon ja missä määrin takapuolituntumaan?
