Tilaa Lehti!

”Brändätessä roiskuu”, sanoo toimittajien sosiaalisen median maineenhallinnasta väitellyt Marika Paaso

Tylsä some-tili on maineriski, mutta sosiaalisessa mediassa on vaikeaa olla sekä kiinnostava että herättämättä negatiivisia tunteita.

Työnhaku ja valmiiksi näkyvä rooli omassa toimituksessa lisäävät toimittajan paineita omasta somenäkyvyydestään, sanoo Marika Paaso. ”Osa haastatelluista arvioi, että somessa huomatuksi tuleminen oli vaikuttanut työpaikan saamiseen.”
Ajankohtaiset

Haastattelit väitöskirjaasi 35 toimittajaa Ylestä, Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista. He korostivat, että uutiskynnyksen on ylityttävä myös sosiaalisessa mediassa eikä tylsä saa olla. Miksi, Marika Paaso?  

Ajatellaan, että se miten olet sosiaalisessa mediassa, on todiste ammatillisesta osaamisestasi. Osaatko kertoa hauskasti sanoitettuja, mukaansatempaavia tarinoita? Tylsyydessä on pidemmän aikavälin riski kuin kohutwiitissä. Muodostuu kuva, ettei ole kovin kiinnostava tai ei ole sanottavaa. Tavanomaisuus ei ole kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Toisaalta moni toimittaja kertoi varovansa ärhäkkyyttä ja erottumista..? 

Erottautumisessa on riski saada kuraa niskaansa, ja pahimmassa tapauksessa työnantajakaan ei tykkää. Siksi turvallinen strategia on pyrkiä sulautumaan joukkoon. Silloin ammatillinen brändäys on hankalaa.

Se on vähän niin, että brändätessä roiskuu. On vaikeaa olla kiinnostava ilman että herättää mitään negatiivisia tunteita. Usein toimittajat eivät tavoittelekaan kaikkien hyväksyntää vaan positiivista erottautumista tietyn ryhmän silmissä. 

Tutkimuksesi mukaan toimittajat arvostavat assertiivista tyyliä sosiaalisessa mediassa. Mitä se tarkoittaa? 

Se on sitä, että uskaltaa sanoa näkemyksensä mutta tekee sen rakentavasti ja kohteliaasti. Rohkeus kuuluu journalismiin, mutta ei saa olla mikään törkymooses.

Pidetäänkö puolueettomuuden ihanteesta kiinni? 

Kaikki mainitsivat, että toimittajan ei pitäisi ottaa kantaa puoluepoliittisesti. Se vaihtelee, mikä lasketaan puolueettomuuden piiriin: liittyykö se vain puoluepolitiikkaan vai ylipäätään yhteiskunnallisiin asioihin? Uskaltaako esimerkiksi kasvisruokapäivää tai autoilua sorkkia leimautumatta?

”Rohkeus kuuluu journalismiin, mutta ei saa olla mikään törkymooses.”

Kuinka paljon työnantajien someohjeet rajoittavat toimittajia? 

Ohjeissa korostetaan, että toimittaja on toimittaja myös vapaa-ajalla sosiaalisessa mediassa. Tämä ei ollut haastatelluille ongelma, koska he ymmärsivät asian muutenkin ja kokivat, että toimittajuus ei ole työ vaan elämäntapa.

Moni toimittaja suhtautuu yhä jyrkän kielteisesti itse­brändäykseen. Miksi? 

Osa katsoi, että journalismin kannalta ei ole hyvä, jos toimittaja tuo itseään esille. Sen katsottiin vaarantavan uskottavuutta ja luotettavuutta. 

Voi olla kyse siitäkin, ettei itse ole saanut positiivisia kokemuksia asiasta. Bränditoimittajille, eräänlaisille toimitusten lippulaivoille, on palkitsevampaa näkyä sosiaalisessa mediassa kuin toimittajalle, jolla ei ole valmiiksi seuraajakuntaa ja joka ei saa vastakaikua keskustelunavauksilleen. 

Mikä on omasta mielestäsi toimittajalle paras tyyli toimia somessa?

Se riippuu siitä, mitkä ovat omat tavoitteet ja millaista työtä tekee. En sano, että kaikkien täytyy olla aktiivisia somessa. Voi pohtia, onko se työn kannalta tarpeellista vai ylimääräinen taakka. Jos somessa kuitenkin on, mielestäni kannattaa osallistua muiden keskusteluihin ja palvella yleisöä, ei vain tuoda omia asioitaan esille.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.