Yleisradio perusti viime vuoden lopulla talon sisäisen startup-hautomon Yle Betan.
Julkisen palvelun mediayhtiössä on pitkät perinteet startup-yhteistyöstä, mutta nyt toimintaa tiivistetään ja vakiinnutetaan.
Yle Betan päällikön Anssi Komulaisen mukaan isossa talossa tarvitaan erillinen paikka kokeiluille, sillä uusia ideoita on vaikeaa ja riskialtista viedä suoraan tuotantoon.
– Medianmurros pakottaa uusiutumaan nopeammalla tahdilla kuin miten tällaista isoa konetta säädetään, hän sanoo.
– Aina kun törmäämme uuteen ilmiöön, mietimme, miten tätä voitaisiin kokeilla ja oppia lisää. Kun on kyse asiasta, jota me emme vielä osaa tehdä, tarvitsemme siihen kumppaneita.
”Aina kun törmäämme uuteen ilmiöön, mietimme, miten tätä voitaisiin kokeilla ja oppia lisää.”
Yle Betan suuri tavoite on rakentaa seuraavan sukupolven mediakokemusta.
Komulaisen mukaan Yle tahtoo olla ”draiveri”, joka edistää median innovaatioiden käyttöön ottoa Suomessa – niin kuin se on tehnyt tähänkin asti. Esimerkiksi 2000-luvulla Yle on ollut etunenässä kehittämässä Yle Areenaa eli audiovisuaalisen sisällön on demand -palvelua sekä personoitua uutispalvelua Yle Uutisvahtia.
– Uskomme, että viiden vuoden sisällä tulee taas jotain isoa ja mullistavaa. Haluamme lanseerata seuraavan sukupolven mediakokemuksen vuoteen 2020 mennessä.
Toisin kuin kaupallinen media usein, Yle ei sijoita startupeihin.
Yle kuitenkin pystyy avaamaan osaamistaan, kontaktejaan ja teknologiaansa niiden käyttöön. Startupit ovat usein liikkeellä teknologiakärjellä, mutta niiltä puuttuu esimerkiksi journalistista tai dramaturgista tajua.
Hautomo on aloittanut toimintansa hakemalla kilpailulla ideoita kahdesta teemasta: virtuaalikerronnasta ja tekoälyn hyödyntämisestä.
Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen journalismissa tuli kahden viikon hakuajassa 33 ideaa. Kaksi näistä valittiin jatkokehittelyyn.
”Virtuaalitodellisuudesta kohistaan paljon, mutta näyttöä ja varmuutta potentiaalista ei kenelläkään vielä ole.”
Yle antaa valituille yrityksille rahaa, tuottajien ja toimittajien työaikaa sekä kuukauden määräajan tehdä kokeiluja. Yhden kokeilun budjetti on noin 20 000 euroa.
Tähän mennessä kokeilusta on syntynyt virtuaalireportaasi Aleppo-Helsinki, joka näyttää, miltä tutun kaupungin tuho näyttäisi ja kuulostaisi. Toinen idea on vielä tekeillä.
– Virtuaalitodellisuudesta kohistaan paljon, mutta näyttöä ja varmuutta potentiaalista ei kenelläkään vielä ole. Sen vuoksi sitä juuri tutkimme ennen kuin satsaamme kunnolla, Komulainen sanoo.
Myös kaksi keinoälyn hyödyntämistä koskevaa ideaa on yhtiössä kehitteillä. Yle Beta hakee ratkaisua siihen, miten valtavasta audiovisuaalisesta arkistosta voitaisiin tunnistaa aiheita, ihmisiä ja puhetta.
– Äänet tunnistettiin hyvin, kuvaa vähän huonommin, Komulainen summaa kokeilua.
Loppukeväästä Yle Beta hakee jälleen ideoita. Tällä kertaa haetaan tarkemmin rajaamatta uudenlaisia kerronnan ideoita tiimeiltä, jotka eivät edusta vain media- tai teknologiaosaamista.
Komulaisen mukaan Yle on erittäin avoin ja halukas toimimaan yhteistyössä kaupallisen median toimijoiden kanssa.
– Suomalainen journalismi on aika kovassa pinteessä kansainvälisessä kilpailussa. Meidän täytyy ehdottomasti liittoutua kansallisesti, jotta meidän tarinoita löytyy myös tulevaisuudessa, hän sanoo.
> Lue lisää mediayhtiöiden ja startupien yhteistyöstä Suomen Lehdistöstä 2/2017.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.