Sulje

Yhä useampi suomalainen saa uutisensa verkosta – älypuhelin noussut tietokonetta suositummaksi laitteeksi

journalismi

Painetut lehdet ovat pääasiallisena uutislähteenä yhtä tärkeitä kuin sosiaalinen media, selviää Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimuksesta.

Internet on pääasiallinen uutisten lähde jo yli puolelle suomalaisista. Sitä hyödyntävät erityisesti alle 55-vuotiaat. Kasvava joukko myös hankkii uutisensa vain verkosta.

Samaan aikaan painettujen lehtien merkitys on pienentynyt. Painetut lehdet ovat yhtä tärkeitä kuin sosiaalinen media: molempia pitää pääasiallisena uutislähteenään 9 prosenttia suomalaisista.

Tiedot käyvät ilmi Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimuksesta. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa verrataan uutisten käyttöä 38 maassa. Kussakin maassa kyselyyn osallistuu noin 2 000 vastaajaa. Suomi on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2014. Kysely toteutetaan vuosittain.

”Nuorimmassa ikäluokassa Youtube on kasvattanut suosiotaan uutislähteenä Facebookin rinnalla.”

Suomessa älypuhelimen suosio uutisten seuraamisen pääasiallisena välineenä kasvoi tänä vuonna ensimmäistä kertaa tietokonetta suuremmaksi. Älypuhelinta käyttävät erityisesti alle 45-vuotiaat ja naiset, kun taas yli 45-vuotiaat ja miehet suosivat tietokonetta.

Sosiaalisen median ja blogien suosio pääasiallisena uutislähteenä on kasvanut tasaisesti. Erityisesti 18–24-vuotiaat ammentavat niistä uutisia.

– Nuorimmassa ikäluokassa Youtube on kasvattanut suosiotaan uutislähteenä Facebookin rinnalla. Tähän voi olla syynä muun muassa tubettajien kaltaisten vaikuttajien menestys, sanoo tutkimusta rahoittaneen Media-alan tutkimussäätiön johtaja Noora Alanne tiedotteessa.

Luottamus ja kiinnostus uutisiin laskussa

Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet uutisiin Digital News Report -tutkimuksissa. Tänäkin vuonna lukema oli korkea: 59 prosenttia kertoi voivansa luottaa useimpiin uutisiin ja 70 prosenttia kertoi voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.

Luottamus on kuitenkin laskenut. Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on pudonnut 9 prosenttiyksikköä ja oman seurannan kohteena oleviin uutisiin 2 prosenttiyksikköä.

”Luottamus vakiintuneita poliittisia instituutioita kohtaan heikkenee ja vastaavasti henkilökohtaisten verkostojen merkitys luottamuksen lähteenä korostuu.”

– Tämän voi tulkita liittyvän yleiseen kansainväliseen trendiin, jossa luottamus vakiintuneita poliittisia instituutioita kohtaan heikkenee ja vastaavasti henkilökohtaisten verkostojen merkitys luottamuksen lähteenä korostuu, arvioi Suomen maaraportin koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta.

Luottamuksen ohella myös kiinnostus uutisia kohtaan on vähentynyt. Suomalaisista 65 prosenttia on erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista. Viime vuonna lukema oli 73 prosenttia.

Uutisten tavoittavuus heikentynyt

Suurin osa suomalaisista seuraa uutismediaa vähintään viikoittain, mutta uutisten tavoittavuus on viime vuosina heikentynyt lähes kaikissa kanavissa. Erityisen voimakasta kehitys on ollut painetuissa sanomalehdissä ja perinteisessä televisiossa.

Vuoden 2019 osalta painettujen lehtien, television ja radion viikkotavoittavuus oli 78 prosenttia, kun se vielä viime vuonna oli 84 prosenttia. Verkkomedian viikkotavoittavuus pysyi samana kuin viime vuonna eli 85 prosentissa.

”Verkkojulkaisujen teknologiat eivät mahdollista kyllin houkuttelevaa ulkoasua ja sisällön tarjoilua lukijoille.”

– Kyse on kulttuurisesta muutoksesta, johon uutisten jäsentynyt seuraaminen ei välttämättä kuulu entiseen tapaan. Toisaalta tekninen muutos eli siirtyminen verkkolehtiin on vielä keskeneräistä. Verkkojulkaisujen teknologiat eivät mahdollista kyllin houkuttelevaa ulkoasua ja sisällön tarjoilua lukijoille, pohtii Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola Suomen maaraportissa.

Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Suomen maaraportti on luettavissa täällä.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit