Tilaa Uutiskirje!

Tuntematon vahtikoira – toimitusten kannattaa avata lukijoille omia valintojaan

Näkökulmat

Kirjoittaja on Suomen Lehdistön vs. päätoimittaja.

Mitä tapahtuu, kun paikallislehti kirjoittaa kunnan asioista kriittisesti? Pahimmillaan seurauksena voi olla, että kuntapäättäjät uhkaavat toimitusta tilausperuutuksilla tai kunnan ilmoitusten poisvetämisellä. Toimittaja saatetaan pyytää puhutteluun tai vaatia perusteetonta oikaisua.

Suomen Lehdistössä 5/2019 kaksi paikallislehden päätoimittajaa kertoo, miten kuntapoliitikot ovat suivaantuneet heidän johtamiensa lehtien jutuista.

Näissä tapauksissa journalismin rooli on ymmärretty varsin nurinkurisesti. Toimittajien ajatellaan olevan vallan vahtikoirien sijaan vallan sylikoiria. Osa kuntapoliitikoista odottaa lehden raportoivan vain positiivisista asioista ja toimivan kunnan tiedotteiden välittäjänä.

Epäselvyys journalismin etiikasta ja pelisäännöistä ei valitettavasti rajoitu pelkästään kuntapäättäjiin.

Netin kommenttipalstoilla törmää yllättävän usein kummallisiin käsityksiin esimerkiksi siitä, miten juttuaiheet valitaan. Kommentoijat saattavat uskoa, että mediat ovat tehneet yhteisen sopimuksen jättää jokin aihe käsittelemättä. Tai että jokin asia nostetaan esiin toimittajan oman tai jonkin väestöryhmän edun ajamiseksi – tai jopa mainostarkoituksessa.

Tähän ilmiöön on kiinnittänyt huomiota myös pitkään media-alalla työskennellyt Simo Husso. Hän kertoo Suomen Lehdistössä 5/2019 mobiilipelistä, joka opettaa, miten media toimii.

Ihmiset ymmärtävät journalismia ja luottavat siihen paremmin, jos he käsittävät, miten sitä tehdään.

Erityisesti nyt valemedian ja sosiaalisen median puristuksissa toimiessaan sanomalehtien kannattaisi itsekin avata enemmän omia valintojaan. Ihmiset ymmärtävät journalismia ja luottavat siihen paremmin, jos he käsittävät, miten sitä tehdään.

Toimittaja voi kertoa uutisen yhteydessä olevassa kommentissaan, miksi lehti koki tärkeäksi tarttua kunnan epäselviin rahoituskuvioihin, miksi se päätyi käyttämään nimettömiä lähteitä tai jopa salaisia aineistoja tai miksi rikoksentekijän nimeä ei julkaistu.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat onkin viime aikoina valottanut juttujensa taustoja tähän tapaan.

Lisäksi lehtien on järkevää perustella, miksi niiden julkaisema tieto on luotettavampaa kuin kenen tahansa nettiin suoltama sekä mihin Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvoston jäsenyys velvoittavat.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta