18–24-vuotiaiden nuorten aikuisten joukossa jo lähes kolmasosa ilmoittaa sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen, selviää Reuters-instituutin kansainvälisen vertailun Suomen maaraportista. Suomessa sosiaalista mediaa käytetään kuitenkin uutisten seuraamiseen kansainvälisesti vertaillen vähän. Palveluista Facebook on ylivoimaisesti suosituin uutisten kuluttamiseen, kun taas WhatsAppin ja Instagramin uutiskäyttö kasvaa. Tyypillisesti sosiaalisesta mediasta ei haeta uutisia, mutta niitä tulee siellä vastaan. YouTuben, Snapchatin ja TikTokin uutiskäytön syiksi mainittiin hauskuus ja viihdyttävyys. Twitterin lisäarvoksi koettiin uutisten tuoreus sekä keskustelut ja kommentit.
Verkossa nopeimmin suosiotaan kasvattavat ilmaiset verkkomediat, kuten Yle, MTV ja Ilta-Sanomat. Myös koronapandemian tuoma kysynnän lisäys näyttää hyödyttäneen verkossa eniten MTV:tä ja Yleä. Näiden palveluiden suosio on kasvanut etenkin niiden joukossa, jotka eivät maksa verkon uutisista.
Verkkouutisista maksaminen lisääntyy hitaasti. Tänä vuonna verkkouutisista maksaneita oli viidennes suomalaisvastaajista yhden prosenttiyksikön kasvulla edellisvuoteen nähden. Maksaneista lähes puolet kertoi tilanneensa Helsingin Sanomat ja vajaa kolmannes jonkin maakuntalehden. Muita useammin verkkouutisista maksavat miehet, nuoret, hyvätuloiset, korkeasti koulutetut, politiikasta kiinnostuneet ja paikallisyhteisöönsä kiintyneet.
Poikkeuksellisen harva eli vain viidennes verkon uutisista maksaneista suomalaisista kertoo maksavansa vähintään kahdesta eri uutispalvelusta. Tämä on kaikkien maiden vertailussa pienin osuus. Tyypillisintä on tilata rinnakkain valtakunnallista ja paikallista julkaisua. Jotkut kertoivat tilaavansa myös nykyisen ja entisen asuinpaikkansa lehteä verkossa tai päivittäisuutistarjonnan oheen täydentävää ja syventävää uutispalvelua.
Suomalaiset erottuvat muista hakemalla uutisensa verkossa suoraan uutissivustoilta ja -sovelluksista, ja piirre on vain vahvistunut. Jo yli 70 prosenttia vastaajista etsii tiensä suoraan uutismedian palveluihin. Vertailun muista maista vain norjalaiset muistuttavat tässä suomalaisia. Kaikissa muissa maissa on tyypillisempää löytää uutiset muuta reittiä, kuten sosiaalisesta mediasta tai hakukoneista. Suomessa ylipäätään perinteisen median asema verkkouutisoinnissa on poikkeuksellisen vahva. Nosteessa olevista uutiskirjeistä verkkouutisia kertoo löytävänsä 10 prosenttia suomalaisista.
Yksityisten mediayhtiöiden tukeminen valtion varoin herättää vastustusta. Tukea kannattaa 16 prosenttia suomalaisista vastaajista ja sitä vastustaa 46 prosenttia. Mediayritysten taloustilanteesta on huolissaan viidennes, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Moni vastaaja ei kuitenkaan osannut vastata aihepiiriä koskeviin kysymyksiin.
Suomalaiset vastaajat kokevat, että uutiset edustavat pääosin oikeudenmukaisesti ja riittävästi heidän omaa viiteryhmäänsä. Tyypillisintä oli kokea epäoikeudenmukaisuutta omien poliittisten näkemysten näkyvyydestä ja käsittelystä uutisissa. Näin ajattelivat erityisesti poliittiseen oikeistoon itsensä sijoittaneet, mutta heidänkin joukossaan suurempi osa piti uutisointia oikeudenmukaisena. Myös pienituloiset olivat suurituloisia tyytymättömämpiä omaa yhteiskunta- ja varallisuusluokkaansa koskevaan uutisointiin.
Luottamus uutisiin kasvoi Suomessa ja useimmissa mittauksen muissa maissa koronapandemian aikana. Suomalaisista 73 prosenttia luottaa itse seuraamiinsa uutisiin ja 65 prosenttia useimpiin uutisiin. Suomessa uutisiin luotetaan enemmän kuin vertailun muissa maissa. Aiempina vuosina luottamus on kuitenkin ollut laskussa täälläkin.
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimus tehtiin tänä vuonna kymmenettä kertaa ja Suomi osallistui siihen kahdeksatta kertaa. Kyselytutkimus tehtiin tammi-helmikuussa 2021.
