Suomen suurimmat puolueet eivät innostu lehtitilausten arvonlisäveron laskemisesta kymmenestä prosentista nollaan. Asia selviää Suomen Lehdistön kyselystä, jossa kuudelta suurimmalta puolueelta tiedusteltiin niiden mediapoliittisia näkemyksiä huhtikuun eduskuntavaalien alla.
Esimerkiksi Medialiitto pitää lehtien ja kirjojen nolla-alvia kilpailuneutraalina tapana tukea suomalaista mediaa. Puolueiden mielestä alvin laskemiseen ei kuitenkaan valtion nykyisessä taloustilanteessa ole varaa. Lisäksi osa vastaajista epäilee, ettei veron poistaminen välttämättä kohdentuisi tavoitellulla tavalla.
– Alv:n laskeminen ei olemassa olevan tutkimustiedon perusteella varmuudella siirtyisi hintoihin, jolloin lopputuloksena voisi olla ainoastaan verokertymän menetys, perustelee SDP:n vastauksessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Enemmän tahtoa poliitikoilta näyttää löytyvän pysyvän mediatukimallin luomiseen. Kuudesta suurimmasta puolueesta neljä (SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto) kannattaa pysyvää mediatukea.
”Mediakentän kilpailukykyyn on löydettävä ensisijaisesti muita ratkaisuja kuin päättäjien peukalon alla olevia suoria tukia.”
Keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mukaan pysyvä mediatuki voitaisiin toteuttaa korona-aikana toteutetun sekä tänä vuonna tulossa olevan väliaikaisen mediatuen kokemusten pohjalta. Samaa mieltä on SDP, joka on Harakan johdolla valmistellut jo päättyvällä vaalikaudella mallin pysyvän mediatuen pohjaksi.
Vihreät esittää puoluesihteerinsä Veli Liikasen vastauksessa, että pysyvien tukien valmistelun tueksi voisi olla syytä perustaa riippumaton toimielin huolehtimaan palomuurista valtion ja itsenäisen median välillä.
Pysyvälle mediatuelle kriittisiä ovat perussuomalaiset ja kokoomus. Perussuomalaisten puoluesihteerin Arto Luukkasen mielestä ongelma on siinä, että tuen myötä ”joku toinen päättää puolestasi, mikä on ’hyvää’ ja mikä ’huonoa’ sisältöä”. Kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen taas vetoaa ennen kaikkea valtion taloudelliseen tilanteeseen, jonka johdosta puolue ei nyt uskalla luvata lisää rahaa mediatukiin.
– Kokoomus on valmis etsimään yhdessä alan kanssa ratkaisuja, miten mediakentän tulevaisuus turvataan kestävästi. Tukiin liittyy myös ongelmia: mediakentän kilpailukykyyn on löydettävä ensisijaisesti muita ratkaisuja kuin päättäjien peukalon alla olevia suoria tukia, hän perustelee.
(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat myös suurista puolueista ainoat, jotka leikkaisivat Ylen budjettia nykyisestä noin 524 miljoonasta eurosta. Kokoomus kannattaa Ylen budjetin palauttamista vuoden 2019 tasolle ja perustelee asiaa julkisen talouden tasapainottamisella.
Samoin perustein keskusta kannattaa rahoituksen jäädyttämistä nykytasolle.
SDP, vasemmistoliitto ja vihreät perustelevat Ylelle ajamiaan vuosittaisia indeksikorotuksia samansuuntaisesti.
– On tärkeää sivistykselle, demokratialle ja sananvapaudelle, että maassa on myös taloudellisista intresseistä vapaa media. Ylen merkitys suomalaiselle kulttuurille ja vähemmistökieliselle medialle on myös korvaamaton. Ilman indeksikorotuksia Ylen rahoitus tosiasiallisesti laskee, vastaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut suurimmat puolueet haluaisivat myös parantaa mediapolitiikan koordinointia.
Kokoomuksen Grahn-Laasonen ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriöön kahta ministeriä, joista toinen keskittyisi liikenteeseen ja toinen viestintä-, media- ja digitalisaatiopolitiikkaan ja vastaisi samalla myös mediapolitiikan paremmasta koordinoinnista. Vihreiden Veli Liikasen, keskustan Markus Lohen ja SDP:n Timo Harakan mielestä yksi hyvä tapa mediapolitiikan koordinointiin voisi olla ministerityöryhmä.
Valtaosa puolueista ajaa digiveroa globaaleille alustajäteille, kuten Googlelle ja Facebookille, jotka ovat kaapanneet valtaosan digimainonnasta mutta eivät maksa siitä veroja kohdemaihin. EU-tasolla on päästy sopimukseen 15 prosentin minimiverotuksen tasosta vähintään 750 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävien yhtiöiden voitoille.
Kansainvälisen lainsäädännön edetessä SDP katsoo, että Suomella ei ole tarvetta tai mahdollisuuksia tehdä kansallisia digiveroratkaisuja. Myös moni muu vastaaja toteaa, että alustayhtiöiden verotukseen pitäisi saada ensisijaisesti aikaiseksi yhteneväisiä, kansainvälisiä ratkaisuja.
Perussuomalaisten mielestä kansallista digiveroa ei tarvita.
– Hyvää tarkoittavien poliittisten säätelytoimien sisäänrakennettu ongelma ovat toimien epätoivotut seuraukset, vastaa puoluesihteeri Luukkonen.
