Tilaa Uutiskirje!

Pitkät jutut elävät kauemmin

Näkökulmat

Ari Heinonen, dosentti, tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa

Forbesin verkkolehdessä kirjoittava Lewis Dvorkin kertoo, että ainakin heidän julkaisemansa perusteelliset ja siis samalla pitkät jutut ovat omiaan synnyttämään erityisen intensiivisiä keskusteluita. Niin ikään hän sanoo jutussaan, että pitkän kaavan mukaan tehdyt jutut myös elävät verkossa pitkään, kun lukijat vinkkaavat niistä toisilleen.

Dvorkin haluaa kirjoituksellaan muistuttaa, ettei verkon yleisö ole yhtenäinen. Yksi haluaa nopeaa ja lyhyttä, toinen haluaa pitkää ja kolmas lyhytversioita pitkästä. Kaikkia pitäisi palvella, mutta Dvorkin puolustaa erityisesti pitkän journalismin perinteen ylläpitoa.

Kirjoittajan mukaan verkkoviestinnän muutokset ovat omiaan luomaan tilaa ja jopa tilausta perusteellisille jutuille. Yksi tekijä on yhteisöllisen suosittelukulttuurin yleistyminen.

Moninaiset sosiaalisen median välineet antavat kätevän mahdollisuuden vinkata kiinnostavista jutuista – ja näin myös tehdään.

Toinen tekijä on pitkien juttujen lukemista tukevien palveluiden ja laitteiden ilmaantuminen. Esimerkiksi InstaPaper ja ReadItLater ovat ikään kuin leikehyllyjä, jonne voi vaivattomasti tallettaa verkkojuttuja myöhempää paneutumista varten. Tablettilaitteet puolestaan ovat oivia välineitä laajojen juttujen lukemiseen. Kuten tiedetään, tablettien käyttö on yleisesti ottaen paneutuneempaa kuin surffailu tavallisella tietokoneella. Ja tablettikin sallii vuorovaikutteiset ominaisuudet, jos ne vain julkaisuun rakennetaan.

DVorkin viittaa jutussaan muutamiin Forbesin pitkiin juttuihin, joiden lukijamäärät ovat olleet suuria. Ainakaan nopealla katsastuksella niistä ei sinällään ole löydettävissä mitään yhtenäistä kaavaa menestyksellisen pitkän jutun malliksi. Yksi käsitteli vähittäiskauppaa, toinen energiajuomabisnestä ja kolmas verkon Dropbox-palvelun perustajaa. Kaikki jutut on taitettu samalla, hyvin maltillisella tavalla, eivätkä ne sisällä sen kummempia interaktiivisia elementtejä.

Ilmeisesti noiden juttujen kiinnostavuus on nimenomaan sisällössä. Ainakin lukijat ovat jakaneet niistä tietoa eteenpäin verkossa kymmeniä tuhansia kertoja. Dvorkinin juttua Wiredissa kommentoiva David Dobbs vahvistaa, että myös esimerkiksi New York Timesissa perusteelliset jutut ovat jatkuvasti hyvin edustettuina sekä luetuimpien että edelleen postattujen listoilla.

Toisessa Dvorkinin juttuun tulleessa kommentissa muistutetaan, etteivät isot kävijämäärät vielä kerro kaikkea. Mutta Forbesin lokit kertovat, että lukijat tosiaankin ovat edenneet jutussa lähtösivulta seuraaviin ruutunäkymiin.

Eräs kommentoija saattaa kuitenkin osua arkaan kohtaan pohtiessaan, miksei lukijoille tarjota kunnon juttuja. Syy on hänen mukaansa se, ettei pitkiä juttuja teetetä niiden kustannusten vuoksi.

>  Lewis Dvorkinin juttu kommentteineen Forbesissa

>  David Dobbsin juttu Wiredissa

 

Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella mediapäättäjät maailmanlaajuisesti askeltavat lähitulevaisuuteen kahden tukijalan turvin. Yhtäältä arvellaan, että sosiaalinen media on lupaava investointikohde. Sen rinnalla odotetaan maksullisten tablettituotteiden olevan antoisia.

Kolmantena lupaavana investointikohteena pidetään maksullisia mobiilipalveluja.

World News Innovation Study -raportin perusteella toimituksilla ei tule olemaan helppoa. Tehokkuutta tavoitellaan ”virtaviivaistamalla työprosesseja” ja läntisen Euroopan vastaajista lähes kolmannes ennakoi työntekijöiden määrän vähentämistä.

Yhdeksällä kielellä tehtyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 250 johtavassa asemassa olevaa media-ammattilaista 61 maassa.

> Juttua World News Innovation Study -raportista journalism.co.uk:ssa

> Raportin voi tilata World Newsmedia Networkista

 

Storify on tuonut sovelluksensa nyt myös iPadille. Kyseessähän on ohjelma, jonka avulla nettiaikakauden aktiivinen lukija koostaa ikioman verkkojulkaisunsa kokoamalla yhteen viestejä esimerkiksi Twitteristä, Facebookista, YouTubesta ja muista vastaavista lähteistä. Etenkin tabletilla sovellus on ketterä käyttää; viestivirrat koostuvat pyyhkäisemällä selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka voi otsikoida ja taas halutessaan jakaa eteenpäin verkossa. Samalla voi vaikkapa osallistua keskusteluihin, joista omaa juttuaan koostaa.

Storifyn tablettisovellus on hyvä muistutus siitä, että tablettiakin käytetään osana verkkoviestintää. Suljettujen pakettien asemesta verkkokäyttäjä odottaa, että tabletillakin voi olla yhteydessä muualle ja muihin verkossa.

> Storifyn iPad-sovelluksen esittely

 

Washington Post näyttää arvioivan, että nettilehden lukija tietää mitä haluaa. Postin uusi personointipalvelu antaa lukijalle mahdollisuuden kerätä omalle henkilökohtaiselle sivulleen juttuja haluamistaan aihepiireistä. Palvelu on siten vähän samantapainen kuin esimerkiksi Zite, jonka avulla voi koostaa omannäköisensä julkaisun.

Pikatestissä Postin personointipalvelun beta-versio osoittautui kuitenkin melko kankeaksi. Aiheiden valinta on kyllä helppoa, ja personoitu sivu syntyy nopeasti ja on selkeä. Mutta kun siirtyy Personal Postista lukemaan juttua ja siitä mahdollisesti eteenpäin, paluu ”omalle” koostesivulle on hankalaa. Lehdellä on kuitenkin yritystä palvella aktiivista lukijaa.

> Washington Postin Personal Post

> Juttua Mediabistrossa

 

TabTimes esittelee joukon työkaluja, joilla tablettia voi käyttää myös journalistin työssä. Joukossa on ilmaisia, kuten tutut Evernote ja Dropbox, sekä maksullisia sovelluksia. Ykkösenä listassa on melkein sata dollaria maksava iJournalist Pro, jolla voi toimittaa audioaineistoja. Esitelty valikoima on monipuolinen, sillä yhdentoista sovelluksen listassa on raportointityökaluja, muistiinpanosovelluksia sekä sanelu- ja kirjoitusohjelmakin. Kaikki sovellukset eivät välttämättä toimi suomenkielisessä ympäristössä – mutta sehän varmistuu kokeilemalla.

> TabTimesin juttu journalistille(kin) sopivista tablettityökaluista

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast