Tilaa Uutiskirje!

SE DEMO­KRAAT­TISEMPI KEINOÄLY

SE DEMO­KRAAT­TISEMPI KEINOÄLY

Näin mediatalot vastaavat sisältöä luovan tekoälyn tuloon: rekrytointeja, brändirajat ylittäviä tiimejä, käännösjuttuja ja tiivistelmiä

Hitaat

Ensimmäisiä konkreettisia esimerkkejä generatiivisen eli sisältöä luovan tekoälyn käytöstä alkaa jo näkyä.

Keskisuomalainen-konsernin toimituksissa otetaan ennen joulua käyttöön työkalu, jonka avulla voi lyhentää jutun määrämittaan tai ideoida otsikoita.

ChatGPT:hen pohjaava työkalu on luotu Microsoftin suljettuun Azure Open AI -ympäristöön, jota konserni käyttää välttääkseen toimituksellisen aineiston päätymisen tekoälyn opetusmateriaaliksi. Taustalla on konsernin 30-henkisen kokeiluryhmän työ.

Muualla talossa generatiivista tekoälyä käytetään jo. Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi kertoo, että Keskisuomalainen-konsernin oma markkinointiviestintätoimisto hyödyntää ChatGPT:tä esimerkiksi markkinointisuunnitelmien ideoinnissa ja videoiden käsikirjoittamisessa. Hän näkee soveltamismahdollisuuksia myös muualla.

– On tosi kiinnostavaa, miten tekoälyä voidaan valjastaa mediamyynnin käyttöön ja tehostaa tarjousten laatimista, myyntikeissien dokumentaatiota ja asiakasjärjestelmien täyttämistä.

Konsernissa aiotaan testata myös radiouutisten lukemista tekoälyäänen avulla. Hakaniemen mukaan alustavat tulokset ovat olleet yllättävän hyviä.

Hän arvioi, että generatiivinen tekoäly on Keskisuomalaisen julkaisuille ”elämän ja kuoleman kysymys”.

– Ala muuttuu vauhdilla. Emme ole nähneet, mitä kaikkea generatiivinen tekoäly mahdollistaa, mutta siinä pitää olla mukana.

”Me haluamme taklata sen, että tästä tulisi täysin mystinen erikoisosaamisalue, jonka vain muutama ihminen hallitsee.”

Suomen Lehdistö kysyi useasta suomalaisesta mediatalosta, miten ne vastaavat generatiivisen tekoälyn tuloon. Käytännön työtä helpottavien ratkaisujen lisäksi ainakin Sanoma, Alma Media ja Yle ovat jo päättäneet rekrytoida uutta osaamista ja tehdä muutoksia organisaatioon.

Sanoma perustaa Helsingin Sanomille ja Ilta-Sanomille yhteisen generatiivisen tekoälyn tiimin. Talon sisältä koottavaan, projektipäällikön vetämään 5–7 hengen ryhmään irrotetaan alkuvaiheessa työpanosta myös HS:n datadeskistä. Tiimin tarkoitus on saada toimittajat hyödyntämään generatiivista tekoälyä ja pysähtymään sen äärelle.

– Vaikka brändimme ovat erilaisia ja uutiskilpailemme keskenämme vahvasti, tämä on asia, jota on järkevä tehdä yhdessä eri brändien kanssa, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti sanoo.

Lahden mukaan generatiivinen tekoäly on mahdollisesti internetin saapumiseen verrattava, vallankumouksellinen asia. Näkemys jaetaan laajemmin Sanomalla.

Konsernissa on reagoitu tekoälyn uuteen aaltoon muun muassa tarkastamalla siihen liittyvät eettiset ohjeistukset. Loppuvuodesta Helsingin Sanomat alkoi julkaista artikkeleiden yhteydessä tekoälyn tekemiä ja toimittajan tarkastamia tiivistelmiä jutuista. Myös Ilta-Sanomissa on toimituksen sisällä kokeiltu tiivistelmiä.

Lisäksi Sanoman kehityspuoli on paraikaa viimeistelemässä datatieteilijöiden rekrytointejaan, joilla se vahvistaa myös osaamistaan generatiivisen tekoälyn osalta.

Sanoman uutis- ja featuremedioiden digikehityksestä vastaavan johtajan Timo Rinteen mukaan generatiivinen tekoäly on demokraattisempaa kuin perinteinen tekoäly. Työkalut ovat helppokäyttöisiä, teknologian käyttöön ei tarvita asiantuntijoita ja kokeiluja voi suorittaa minuuteissa.

– Me haluamme taklata sen, että tästä tulisi täysin mystinen erikoisosaamisalue, jonka vain muutama ihminen hallitsee, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo.

Johanna Lahti uskoo, että generatiivinen tekoäly voi myös vaikuttaa uutismedioiden väliseen kilpailuun – ainakin negatiivisesti, jos mediatalo jää teknologian osalta lähtötelineisiin.

Kirsi Hakaniemen mukaan lukijalle pitää kertoa, jos teksti on luotu tekoälyllä. ”Mutta jos tekstiä on editoitu tai lyhennetty tekoälyllä, tai siltä on pyydetty otsikointiapua ja toimittaja lukee sen jälkeen tekstin itse, silloin tekoäly on työkalu editointiin eikä sen käyttöä tarvitse merkitä.”

Myös Alma Media perustaa toimituksilleen yhteistä, brändirajat ylittävää AI-tiimiä. Sen tehtävänä on pohtia, miten toimitusten työtä voisi konkreettisesti tukea generatiivisen tekoälyn avulla. Tiimiin on rekrytoitu datatieteilijöitä, jotka kehittävät ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä toimituksen kanssa. Haussa on ollut myös henkilö johtamaan tekoälyn kehitystä toimituksellisessa työssä, mutta suunniteltu työnkuva voi digikehitysjohtaja Pia Ruusukiven mukaan vielä muuttua.

Ruusukivi kertoo, että Alma Mediassa on tarkasteltu muun muassa tekstin muuttamista puheeksi koneäänen avulla, tekstien tiivistämistä sekä kuvatekstien automaattista luomista generatiivisen tekoälyn avulla.

Suunnitelmissa on myös kääntää sisältöjä ei-suomenkielisille yleisöille. Viime viikolla Alma Median kustantama, it-alaa seuraava Tivi alkoikin julkaista englanninkielistä osiota, joka on suunnattu Suomessa asuville kansainvälisille it-ammattilaisille. Toimitus tarkistaa viikoittaiset noin 15–20 käännösjuttua ennen julkaisua.

Tekoäly voisi Ruusukiven mukaan myös luoda toimittajalle useita kuvatekstiehdotuksia, joista tämä valitsee sopivimman ja viimeistelee sen pohjalta varsinaisen kuvatekstin.

Joitain kokeiluja on jo myös toteutettu. Kun muissa mediataloissa tehdään jutuista tiivistelmiä lukijoiden käyttöön, Almalla halutaan tiivistelmien hyödyntäminen osaksi journalistista työprosessia.

Talossa on kehitetty kevyt kokeiluversio työkalusta, joka luo toimittajalle nopean tiivistelmän siitä, mitä jostain aihepiiristä on aikaisemmin kirjoitettu.

Tarkoitus on auttaa esimerkiksi toimittajaa, joka ei tunne aiheen koko historiaa. Työkalu palvelee myös pitkäkestoisissa uutisaiheissa, joita toimittaja ei välttämättä pysty seuraamaan jatkuvasti.

– Kun ottaa arkiston auki, siellä voi olla satoja juttuja. Sen selaaminen, mikä on olennaista ja pihvi, on hyvinkin aikaa vievää.

Ruusukivi korostaa, että tekoälyllä halutaan tuottaa arvoa: oli se sitten lisääntynyttä työskentelytehokkuutta tai esimerkiksi parempaa sisältöä.

Generatiivinen tekoäly voi hänen mukaansa osaltaan myös korvata kahviautomaatilla tehtyä ideoiden pyörittelyä, kun toimistolla käytetty aika on vähentynyt. Ruusukivi kertoo itse käyttävänsä generatiivista tekoälyä paljon ideoinnin tukena.

– Generatiivisen tekoälyn kanssa on helppo pallotella ja saada siltä näkökulma oman ajattelun tueksi, käytti sitä sitten tai ei.

Generatiivisesta tekoälystä voisi Ruusukiven mukaan olla apua myös esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä, kun mediataloille rakennetaan omia chatbotteja eli keskustelurobotteja. Se voisi myös tehostaa juttua koskevien asiasanojen lisäämistä toimitusjärjestelmään.

Mitä jos yleisön mielestä generatiivisen tekoälyn tuottama tieto on riittävän hyvää, vaikka se välillä sisältäisikin epätarkkuuksia?

Myös Kaleva Mediassa on tarkoitus alkaa käyttää tekoälyä tiivistelmien tekemiseen ensi vuonna. Yhtiön operatiivisen johtajan Niiles Nousuniemen mukaan pääpaino on versioinnissa. Tiivistelmiä uutisjutuista on tarkoitus tehdä esimerkiksi uutiskirjeisiin ja radiouutissähkeisiin.

Kaleva Mediassa selvitetään, voisiko koneäänen lukemia tiivistelmiä uutisista käyttää konsernin oman radion uutisissa.
Vaikka generatiivista tekoälyä ei ole mediatalossa tähän mennessä käytetty, tekoälyä itsessään on. Esimerkiksi moderointiin otettiin käyttöön tekoälypohjainen työkalu viisi vuotta sitten.

Niiles Nousuniemi ei usko, että generatiivisella tekoälyllä olisi vaikutusta perinteisten medioiden välisiin kilpailuasetelmiin. Sen sijaan hän ajattelee, että pieni kielialue ei enää jatkossa suojaa Suomen mediaa toisin kuin aiemmin on ajateltu.

– Sitä on hoettu aika paljon, ja se muuttuu radikaalisti, Nousuniemi sanoo.

– Nyt joku kansainvälinen toimija pystyykin tuottamaan suhteellisen sujuvaa suomen kieltä. Sellaisia alan ulkopuolisia uhkia varmaan löytyy.

Sisällöntuotannon kehityspäällikkö Juho Hämäläinen on osa Keskisuomalainen-konsernin moniammatillista työryhmää, joka testaa tekoälyn mahdollisuuksia ja rakentaa ensimmäisiä työkaluja.

Myös Yle jatkoi tekoälyyn liittyviä rekrytointejaan, kun se alkoi loppuvuodesta etsiä tekoälyn vastuullisen käytön päällikköä. Yle News Labin päällikkö Jukka Nivan mukaan Yle tarkastelee julkisen palvelun roolinsa takia tekoälyä erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta.

Generatiivinen tekoäly mahdollistaa Ylellä jo nyt sellaisen sisällön tuottamisen, johon ei muuten riittäisi resursseja. Yle luo päivittäisiä ukrainankielisiä uutisia teksti- ja videomuodossa eurooppalaisten yleisradioiden koneoppivalla käännösohjelmalla. Lisäksi uutisia on tekemässä ukrainankielinen toimittaja, joka tarkistaa käännökset.

Seuraavaksi tarkoitus on alkaa tehdä vastaavia sisältöjä muilla kielillä, esimerkiksi farsiksi tai somaliksi. Valikoimaan on Nivan mukaan alustavasti tarkoitus lisätä yksi uusi vähemmistökieli vuodessa.

– Jatkossa me voimme luoda vähemmistökielisiä uutispalveluita sellaisille kielille, joihin ei aiemmin ole ollut resursseja.

Nivan mukaan Ylen uutistoimituksissa arvioidaan tällä hetkellä, minkälaisissa muissa toiminnoissa tekoäly voisi tuottaa eniten hyötyä.

– Sitten kun kokeilut on vuoden loppuun mennessä tehty, me päätämme mihin satsataan isosti skaalaamalla.

Kielimallit yhdistettynä koneoppimiseen muuttavat ihmisten suhteen tietoon kokonaan, Niva arvioi.

– Se voi olla todella iso yhteiskunnallinen muutos.

Tämä voi näkyä hänen mukaansa myös yleisön suhteessa journalismiin. Mitä jos yleisön mielestä generatiivisen tekoälyn tuottama tieto on – nyt tai teknologian hieman kehityttyä – riittävän hyvää, vaikka se välillä sisältäisikin epätarkkuuksia?

Niva vertaa tilannetta kännykkäkameroihin. Nekin ovat jo tulleet uutisjournalismiin videokameroiden rinnalle, vaikka laatu onkin huonompi kuin ammattivideokameroissa. 

Näkymä Keskisuomalainen-konsernissa luodusta ChatGPT-pohjaisesta työkalusta, jolla voi esimerkiksi ideoida otsikoita.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast