Uusien journalististen mediatuotteiden kehitystyössä tunnistetaan ongelma, jota aletaan ratkaista. Prosessissa pitää määritellä tavoitteet ja niiden mittaaminen, konseptoida prototyyppi ja testata sitä sekä jakaa opit organisaation sisällä.
- Fakta
- Tutkija: Jodie Hopperton
- Tutkimus: 7 Steps to a Successful Media Product Process. International News Media Associationin (INMA) julkaisema raportti.
INMAn (International News Media Association) julkaisemassa raportissa kuvataan journalististen medioiden tuotekehityksen seitsemänportainen prosessi, jota seuraamalla uutismedia voi saavuttaa myös tuotteen taloudelliset tavoitteet. Prosessikuvaus perustuu yli sataan sisältökehityksen asiantuntijan haastatteluun eri maissa.
Jodie Hoppertonin kirjoittamassa raportissa korostetaan selkeän strategian ja mittaamisen tärkeyttä. Vain sellaisia tavoitteita kannattaa asettaa, joiden toteutumista voi mitata.
Kehitysprosessi lähtee tavoitteiden asettamisesta. Kaikkien työssä mukana olevien on pelattava samaan maaliin. Seuraavaksi määritellään ongelma, joka uudella tuotteella halutaan ratkaista. Se edellyttää hyvää yleisön tuntemista.
”Edes mediasisällön suosio ei välttämättä kerro siitä, että sisältö palvelisi lukijoita parhaalla mahdollisella tavalla.”
Kolmannessa vaiheessa rajataan, mitä yleisöä mediatuotteella halutaan palvella ja miten se tätä ryhmää hyödyttää. Neljännessä vaiheessa ideaa testataan suhteessa markkinatutkimuksiin ja kilpailutilanteeseen sekä päätetään onnistumisen arvioinnissa käytettävistä mittareista.
Viidennessä vaiheessa tuotteesta tehdään alfa- ja betaversiot, jotta niiden ominaisuuksia ja kohderyhmän maksuhalukkuutta voidaan testata yleisöillä. Prototyyppi julkaistaan yleisölle joko kohdennetusti tai riittävässä laajuudessa. Kohdeyleisön palautetta kerätään erityisesti tuotteen toimivuudesta, käytettävyydestä, haluttavuudesta ja mahdollisesti käyttäjien maksuhalukkuudesta.
Kuudes vaihe on testaa ja toista -vaihe, jossa tuotteen ominaisuuksia hiotaan palautteen perusteella. Käyttäjätestausvaiheessa on tärkeää selvittää, mitä lisäarvoa kohderyhmä kokee mediatuotteesta saavansa ja miten lisäarvoa voisi kasvattaa. Käyttäjämääriä pyritään kasvattamaan sitä mukaa kun tuotetta hienosäädetään.
Viimeisessä vaiheessa keskitytään projektin oppien jakamiseen ja tulosten seurantaan. Tärkeintä on oikeiden johtopäätösten tekeminen pelkän datan jakamisen sijaan. Pelkät menestystarinat eivät tuota olennaista tietoa organisaatiolle, vaan myös epäonnistumisista syntyy tulevan kehitystyön kannalta tärkeitä oppeja.
Journalistisen median perinteinen sisältökehityksen malli on perustunut ajatukseen, että toimitukset tuntevat lukijansa. Toimittajat ovat ideoineet intuitiolla uusia sisältöjä, minkä jälkeen on katsottu miten ne toimivat.
Toimituksille ratkaiseva kysymys nykyään on, miten analyysityökalujen tuottama data pystytään hyödyntämään innovoinnissa.
Edes mediasisällön suosio ei välttämättä kerro siitä, että sisältö palvelisi lukijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Se voi vain vastata tarpeisiin tarjolla olevista vaihtoehdoista parhaiten. Mitä nopeammin yhteiskunta muuttuu, sen nopeampaa muutosta tarvitaan myös journalismin sisältöihin ja muotoihin.
Ylen mediatuotteiden kehityslaboratorio News Labin päällikkö Jukka Niva, miten pyritte löytämään ne yleisöjen tarpeet ja ongelmat, jotka voisi ratkaista uudella sisällöllä?
Digitaalisen sisältökehityksen ideointi lähtee trendien tunnistamisesta. Katsomme Ylen ja muiden tekemiä tutkimuksia. Ylellä on esimerkiksi Pelot ja haaveet -niminen tutkimus, joka hahmottaa, mikä ihmisiä huolestuttaa ja mikä herättää toivoa. Relevantit tutkimukset eivät välttämättä liity mediakulutukseen, mutta niissä voi näkyä myös muotoon liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi audion nousu.
- Fakta
- Tekijä: VTM Jukka Niva
- Kokemus: Jukka Niva on työskennellyt Yle News Labin päällikkönä vuodesta 2018. Aiemmin hän on työskennellyt Ylessä muun muassa yhteiskuntatoimituksen päällikkönä, uutis- ja ajankohtaislähetysten vastaavana tuottajana, vt. uutispäätoimittajana, kotimaan- ja ulkomaantoimittajana sekä Aamu-tv:n ja A-plus-ohjelman juontajana, uutispäällikkönä ja taloustoimittajana vuodesta 2002 lähtien.
Miten yleisön tarve konseptoidaan journalistiseksi mediatuotteeksi?
Tarvitaan uteliaisuutta sen suhteen, mikä kaikki voi olla journalismia. Kokemukseni mukaan parhaimmat tulokset saadaan, kun kova journalismin ammattilainen, yleisötutkija, esimerkiksi antropologi, ja tekniikkataustainen kehittäjä alkavat yhdessä miettiä ratkaisua. Asioita ei kannata tehdä pelkästään toimituksissa eikä pelkästään kehitysosastolla vaan täsmälleen siinä keskellä. Silloin yleensä syntyy jotain.
On tärkeää, että uuden mediasisällön muotoa ei päätetä ensin, vaan kaikki lähtee siitä, kenelle sisältöä tehdään ja mihin tarpeeseen. Jos ongelma on esimerkiksi kolmekymppisten kainuulaisten tavoittaminen, niin ensin pitää selvittää ryhmän elämäntilanne, kiinnostuksen kohteet ja mediakäyttö yleensä. Vasta sitten päätetään, kannattaako tehdä esimerkiksi podcast, video tai jotain aivan muuta.
INMAn raportissa korostetaan tiedon, tavoitteiden ja kokemusten jakamisen tärkeyttä. Miten Yle varmistaa tiedonkulun isossa organisaatiossa?
Jokaisessa yksikössä on asiakkuuspäälliköt, jotka tapaavat säännöllisesti. Olemme kokeilleet ristiinpölyttää eri genrejä. Systeemissä esimerkiksi draamataustainen sisältökehittäjä sparrailee uutisihmisiä tai urheilua ja toisinpäin. Sitten katsotaan mitä uutta syntyy.
Minkä arvioit olevan seuraavan viiden vuoden aikana selkeimmin kasvava trendi?
Osallisuuden tunne tulee olemaan yhteiskunnallisesti todella iso tekijä tällä vuosikymmenellä. Kaksikymppisissä voimakkaasti nouseva trendi on yhdessä tekemisen fiilis.
Yleisön kanssa yhdessä tekeminen on tähän asti tarkoittanut jotain uutisjuttujen kommentointia, joka yleensä lähtee lapasesta. Nyt pitää miettiä, miten uutishankinnan prosessin ja lopputuotteen voisi rakentaa yhdessä. Uutis- ja ajankohtaissisältöjen tekeminen kansalaisten kanssa tuntuu uutiskulttuurissa vaikealta, mutta se on mielestäni jäätävän mielenkiintoinen kysymys, jolle pitäisi tehdä jotain suhteellisen nopeasti.