Vaikuttava näkökulmateksti voi olla myös lööppi, jota suuri joukko suomalaisia tuijottaa kaupan kassajonossa.
Näin arvioi Sanomalehtien Liiton Paras juttu -kilpailun raati eli toimittajat Heikki Hakala ja Reetta Räty sekä Etelä-Suomen Median julkaisupäällikkö Silja Tenhunen.
Raati nosti Ilta-Sanomien Aleppo-aiheisen lööpin näkökulmatekstien sarjassa kolmannelle sijalle. Lööppi palkittiin kilpailun historiassa ensimmäistä kertaa.
Palkitun tekstin sanoma on selkeä: Syyrian Aleppossa on meneillään yksi aikamme hirvittävimmistä tragedioista – älä käännä katsettasi.
– Kun journalismin tekemistä ohjaa nykyään niin paljon se, mikä vetää verkossa eli mikä myy, on teko eikä itsestäänselvyys laittaa Syyrian sota lööppiin, Reetta Räty perustelee valintaa.
– Lööppijournalismi-sanaa käytetään kyynisestä ja myyntitarkoituksessa tehdystä sisällöstä. Tämä lööppi on hieno esimerkki siitä, että lööpillä voi tehdä myös hyvää, Heikki Hakala sanoo.
Myös näkökulmasarjan parhaana palkittu teksti koski Syyriaa.
Voitto meni Lännen Median Lauri Nurmelle. Nurmi väittää jo perusteellisen tekstinsä otsikossa, että poliitikot ja yliopisto-opiskelijat ovat suuria pelkureita, kun he eivät vastusta Venäjän toimia Syyriassa niin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen toimia Irakissa aikanaan.
Hakalan mukaan Nurmen teksti on esimerkki ”tavattoman hyvästä” näkökulmakirjoituksesta, joka erottui kirkkaasti joukosta. Raati arvosti sitä, että kirjoittaja esittää selkeän vaatimuksen ja perustelee sen. Teksti oli myös poikkeuksellisen historiatietoinen.
Erottuvaa ja omintakeista kirjoittamista olisi mahtunut sarjaan enemmänkin. Hakala antaa näkökulmien kirjoittajille typerryttävän yksinkertaisen neuvon: pysähdy ajattelemaan!
– Sillä on aivan uskomaton vaikutus, ja sitä tehdään aivan liian vähän, hän perustelee.
”Vahva henkilökuva on sellainen, jonka lukemisen jälkeen ei tarvitse mennä kysymään kirjoittajalta, millainen tyyppi se on.”
Paras juttu -kilpailussa palkittiin töitä kolmessa sarjassa: näkökulmien lisäksi feature- ja uutissarjassa.
Tuomariston mukaan feature-sarja oli kilpailun korkeatasoisin. Siihen myös lähetettiin selkeästi eniten töitä.
Sarjan parhaana palkittiin Tuulikki Viilon Maaseudun Tulevaisuuteen kirjoittama juttu Liian painava taakka, joka kertoo ylivelkaantuneista maataloustuottajista. Arvioijien mielestä jutussa toimi kaikki: siinä oli dramaattiset teksti ja kuvat sekä lehden itse tuottamaa kovaa faktaa.
Reetta Räty arvosti voittojutussa eniten tarinaa, joka alkaa yövalvomisista ja käsittelee myös häpeän tunteita.
– Toimittaja on selvästikin saavuttanut luottamuksellisen suhteen jutun päähenkilöön.
Rädyn mukaan hyvän featuren keskeinen piirre on omaäänisyys.
– Nautin itsevarmasta ja vahvasta kertojan äänestä, ja sitä tapasin kilpailutöissä. Eihän sellaista ääntä synny, ellei kirjoittajalla ole vahvaa asiantuntemusta aiheestaan – ettei vain referoi päivän aikana puhelimeen saatujen ihmisten ajatuksia.
Räty jäi kaipaamaan feature-sarjaan henkilökuvia, vaikka henkilähtöisiä juttuja julkaistaankin nykyään paljon. Aito henkilökuva ei perustu vain kohteensa haastatteluun.
– Vahva henkilökuva on sellainen, jonka lukemisen jälkeen ei tarvitse mennä kysymään kirjoittajalta, millainen tyyppi se on, Räty sanoo.
”Trump ei kauheasti välitä, mistä täällä kirjoitetaan. Lähellä olevat saattavat piitata ja ojentuakin joskus.”
Uutissarjan parhaimmisto oli raadin mukaan kovatasoista.
Voittajana palkittiin Rebekka Härkösen Turun Sanomiin kirjoittama uutinen Rajua kaltoin kohtelua Kupittaalla, joka paljasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusrikkomukset Turun kaupunginsairaalassa.
Härkönen puuttui lähellä tapahtuviin väärinkäytöksiin. Heikki Hakalan mielestä juttu näyttää, mihin paikallinen uutinen parhaimmillaan pystyy.
– Trump ei kauheasti välitä, mistä täällä kirjoitetaan. Lähellä olevat saattavat piitata ja ojentuakin joskus, hän sanoo.
Tänäkin vuonna uutissarjaan lähetettyjen juttujen vähäisyys suhteessa vaikka feature-sarjaan puhutti tuomaristoa. Monen jutun kohdalla raadin jäsenet pohtivat, onko kyseessä uutinen.
Silja Tenhunen uskoo, että verkko on muuttanut suhdettamme uutisiin.
– Kyse ei ole enää vain yhdestä uutisesta vaan uutisten sarjasta, jossa jotakin aiheitta saatetaan seurata vuosia.
– Lukijoille ja tekijöille aiempaa arvokkaammiksi ovat nousseet uutiset, jotka voivatkin olla uutisaallon toisen tai kolmannen vaiheen juttuja – niitä, jotka taustoittavat, vetävät yhteen tai tarkistavat.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimi Helsingin Sanomien Petja Pellin kuratoima juttu Mistä Trumpin suosio johtuu, joka kokoaa Laura ja Saska Saarikosken aiempia juttuja aiheesta. Juttu ylsi kilpailussa shortlistalle eli viiden parhaan joukkoon.
Tenhusen mukaan ei kuitenkaan voi sanoa, ettei uutisilla olisi enää arvoa: kyllä niillä on, varsinkin kun ne tuovat esille uutta tietoa, jolla on yhteiskunnallista vaikutusta.
Tuomaristo yllyttää lähettämään kilpailuun nykyistä enemmän omia uutisia, esimerkiksi oikeus- ja rikosjournalismia.
– Ensin vuoden kisaa varten kannustaisin uutisdeskejä miettimään, mitä arvokasta teimme tänään, viime viikolla, viime kuussa. Missä onnistuimme? Tenhunen sanoo.
> Lue lisää palkittujen juttujen taustoista Suomen Lehdistöstä 4/2017
> Lue Turun Sanomien palkitun Rebekka Härkösen haastattelu
> Lue kaikki palkitut jutut ja tuomariston arviot Sanomalehtien Liiton sivuilta
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje
Kilpailun tulokset
Näkökulmasarja
1. Lauri Nurmi / Lännen Media (Aamulehti): Poliitikot ja yliopisto-opiskelijat ovat suuria pelkureita
2. Heikki Kärki / Sunnuntaisuomalainen: Anteeksi että olen köyhä
3. Ilta-Sanomien lööppi: Älä käännä katsettasi
Uutissarja
1. Rebekka Härkönen / Turun Sanomat: Rajua kaltoinkohtelua Kupittaalla
2. Paavo Teittinen ja Maria Manner / Helsingin Sanomat: Syyrian auttajan liian uskomaton tarina
3. Suvi Turtiainen / Helsingin Sanomat: Teinit tehtailivat valeuutisia Trumpista
Feature-sarja
1. Tuulikki Viilo / Maaseudun Tulevaisuus: Liian painava taakka
2. Sami Sillanpää & Sami Kero / Helsingin Sanomat: Tällaista oli elämä islamilaisessa kalifaatissa
3. Lari Malmberg / Helsingin Sanomien Kuukausiliite: Laukaus