Keskisuomalainen-konsernin tilattavien uutismedioiden vain digi -tilaukset ylittivät 100 000:n rajapyykin viime lauantaina. Kuinka iso juhlan paikka se on, kuluttajamyynnin johtaja Milla Hänninen?
Se on ollut mukava piristys harmaaseen marraskuuhun. Meillä on ollut ympäri Suomen tilattavien lehtien toimipaikoissa kakkukahveja.
Loppuvuodesta 2020 tavoite oli, että konsernilla on 115 000 pelkän digituotteen tilaajaa vuoteen 2024 mennessä. Oletteko aikataulussa?
Ennusteen perusteella saatamme saavuttaa tavoitteen. Täytyy sanoa, että aika hyvin se on osattu asettaa.
Totta kai digitilausten määrä voisi olla suhteessa markkinapotentiaaliin isompikin. Olen taloon tultuani tutkinut asiaa, ja uusien tilaajien potentiaalia on aika paljon. Se on tosi rohkaisevaa. Nyt on aika painaa kaasua.
Onko konsernin lehtien välillä digitilauksissa isoja eroja: löytyykö yli- ja alisuoriutujia?
Meidän maakuntalehtemme Savon Sanomat, Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat ovat aika tasaisia keskenään suhteessa alueensa asukasmäärään. Mutta totta kai lehtien välillä on muuten eroja. Kaakkois-Suomessa on oltu digiliikevaihdon osuudessa muita meidän alueitamme edellä, mutta tätä eroa on otettu kiinni. Digitilausten osuudet ovat tasaisessa nousussa joka puolella.
”Totta kai digitilausten määrä voisi olla suhteessa markkinapotentiaaliin isompikin.”
100 000 on iso numero, mutta ovatko yksittäisten lähes 50 lehden digitilausmäärät kestävällä tasolla?
Ne ovat kestävällä pohjalla siksi, että meillä on nyt resepti siihen, miten kasvua rakennetaan uusista asiakkaista.
Teemme konsernin kuluttajastrategian mukaisesti sisältöjä, jotka puhuttelevat parhaita kasvusegmenttejämme. Markkinoimme sisältöjä kanavissa, joissa nämä kohderyhmät ovat läsnä. Tässä me olemme tulleet tosi hyviksi. Mutta sen kanssa pitää olla supertarkkana, että tuotetta kehitetään koko ajan kuluttajaa kuunnellen ja tutkien.
Mikä on paras yksittäinen keino hankkia uusia digitilaajia?
Erityisen hyvin toimii kohdennettu digitaalinen sisältömarkkinointi. Juttujen ja laajempien sisältökokonaisuuksien lisäksi markkinoimme brändilupaustamme, eli sitä minkä tarpeen tuote asiakkaan arjessa ratkaisee.
Mitä tiedätte digitilaajistanne? Ovatko he entisiä printtitilaajia vai kokonaan uusia?
Merkittävin osa tulee digisiirtymän kautta eli meillä on tosi paljon printin parissa pitkään viihtyneitä asiakkaita, jotka siirtyvät digitilaukseen. Aivan uusien asiakkaiden osuus kasvaa kuitenkin koko ajan. Jos digitilausten kasvu olisi pelkkää siirtymää, siinähän olisi liikevaihdon kutistumisen polku. Olemme kuitenkin onnistuneet tavoittamaan ja puhuttelemaan aiempaa nuorempia yleisöjä.
Esimerkiksi black week -myynnissä kasvatimme yli 100 prosenttia aivan uusien digitilaajien määrää verrattuna viime vuoteen.
Ohjaatteko asiakkaitanne ensisijaisesti vain digi -tilaajiksi vai yhdistelmätilaajiksi?
Meillä ei ole myyntistrategiaa, että siirtäisimme aktiivisesti asiakkaita yhdistelmästä pelkkään digiin. Sisällön kuluttamisen tavat muuttuvat joka tapauksessa. Asiakas valitsee omien mieltymystensä mukaisesti. Yksi meille tosi tärkeä segmentti on meidän printtilukijamme, printti loverit. Heitähän on tosi paljon. Haluamme palvella heitä hyvin ja myös kehittää tuotetta.
Myös koko konsernin digitilaajien määrä on reaaliaikaisesti seurattavissa työntekijöillenne. Miten tärkeää on, että yksittäinen toimittaja tietää myynnin tilanteen?
Se on tapa luoda yhteishenkeä ja ylpeyttä yhteisestä tekemisestä. Tässä ajassa moni miettii toimialan kykyä transformoitua. Haluamme viestiä, että meillä on isot hartiat, joilla rakennamme yhteistä tulevaisuutta ja tulemme olemaan täällä sadankin vuoden päästä.
Mikä on seuraava tavoitteenne digitilauksille?
Sitä parhaillaan mietitään, että onko se 150 000 vai 200 000 vai jotain muuta. Tavoitteissa on tärkeää, että ne on asetettu yhdessä. Silloin ne tuntuvat omilta ja niihin sitoudutaan.
Oikaisu 1.12. klo 12.20. Jutussa luki ensin, että 100 000 vain digi -tilausta koostuisi yli 70 lehden tilauksista. Konsernilla on kuitenkin noin 50 tilattavaa uutismediaa.
