Yksi Jyväskylässä istuva toimittaja vastaa jatkossa valtakunnallisten ja kansainvälisten uutisten julkaisusta 17:n Mediatalo Keskisuomalaisen alue- ja maakuntalehden verkkosivuilla.
– Ennen kaikki lehdet hallinnoivat valtakunnallista juttuvirtaa erikseen. Nyt se on keskitetty yhteen paikkaan. Onhan se iso kulttuurinmuutos, sanoo Keskisuomalaisen verkkotoimituksen esimies Teemu Rauhala.
Rauhalan mukaan lehtien verkkodeskit voivat nyt keskittyä paikallisiin sisältöihin, otsikointiin ja juttujen painotuksiin. Sanomalehti Keskisuomalaisessa muutos on vapauttanut verkkovuorolaiselle aikaa myös kesällä alkaneiden radiouutisten tekemiseen ja lukemiseen.
Keskisuomalainen-konsernin yli 70 sanomalehden verkkosivut siirtyvät yhteiseen ulkoasuun ja samalle alustalle. Viimeisenä muutos tapahtuu ensi vuoden alussa Kaakon Viestinnän lehdissä.
Lukijoille uudistus näkyy niin, että konsernin isoimpien lehtien verkkosivuilla valtakunnalliset ja kansainväliset sisällöt on koottu Uutissuomalainen-osioon. Sinne on STT:n sisältöjen lisäksi keskitetty jutut, joita konsernin yhteistoimitukset Uutissuomalainen, Teemasuomalainen ja Sunnuntaisuomalainen tekevät.
– On kunkin lehden itse päätettävissä, missä suhteessa ne haluavat painottaa etusivullaan paikallista ja valtakunnallista sisältöä, Rauhala sanoo.
Uuden verkkojulkaisujärjestelmän ansiosta kaikki konsernissa tehdyt jutut ovat myös entistä helpommin muiden käytettävissä.
– Esimerkiksi kun Scania ilmoitti Lahdessa 260 ihmisen irtisanomisesta, saimme Etelä-Suomen Sanomien jutut kaikille Uutissuomalaisen lukijoille.
”Marginalisoituminen paikallisuuteen verkossa ei ole järkevää.”
Valtakunnallisen osion luomisen taustalla on ajatus siitä, että sanomalehden tilaajien ja lukijoiden on saatava yhden lehden sivuilta laaja kattaus sekä paikallisia että valtakunnallisia uutisia.
Keskisuomalainen-konsernin journalistisen johtajan ja sanomalehti Keskisuomalaisen vastaavan päätoimittajan Pekka Mervolan mielestä määrä on laatua, vaikka monessa mediassa sisältöjen määrää on viime vuosina pikemminkin vähennetty analytiikan perusteella. Mervola sanoo mediahistorian osoittavan, että runsaamman palvelun tarjoaja useimmiten voittaa kilpailun.
– Maakunnallisen tai alueellisen lehden tilaajat ja lukijat ovat aina odottaneet täyttä palvelua. Marginalisoituminen paikallisuuteen verkossa ei ole järkevää, hän toteaa.
Bisneslogiikan lisäksi kyse on Mervolan mukaan myös sivistystyöstä. Keskisuomalaisessa sisällöt jaotellaan kolmen M:n taktiikalla maakuntaan, maahan ja maailmaan, eikä mikään ole vähempiarvoisempi kuin toinen.
– Maakuntien ihmiset eivät ole helsinkiläisiä pöljempiä vaan saavat oman lehden kautta laadukasta sisältöä naapurimaiden ja muiden tapahtumista.
Mervola sanoo, että verkkojulkaiseminen on vielä lapsenkengissä. Tekniset ratkaisut eivät tähän mennessä ole suosineet sitä, että lukijoille tarjotaan iso määrä sisältöjä selattavaksi. Verkkolehden houkutteleva taittaminen vaatii paljon koodausvoimaa.
– Koska verkon työkalut ovat olleet niin heikkoja, journalismi on mennyt siihen suuntaan, että otsikoista on tehty taidetta. Mutta ei ihminen tilaa lehteä jutun vaan kokonaisuuden takia.
Mediatalo Keskisuomalainen tavoittelee lehdilleen 115 000:aa pelkän digituotteen tilaajaa vuoteen 2024 mennessä. Tällä hetkellä puhtaita digitilaajia on 45 000, mikä on 32 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Konsernin digitaalisen liiketoiminnan johtajan Kirsi Hakaniemen mukaan yhtiössä uskotaan, että digitilausten määrä kasvaa parhaiten vähentämällä vapaan sisällön määrää.
– Tilaukset ovatkin lähteneet hyvään kasvuun, kun sisältöä on entistä enemmän maksumuurin takana. Tavoitteena on kasvattaa maksumuuriin törmäysten määrää ja houkutella tätä kautta lukijoita tilaajiksi, hän kertoo.
Uudistuksen jälkeen sanomalehti Keskisuomalaisen päivittäisten digitilausten määrä moninkertaistui.
Päällimmäiseksi syyksi tähän Mervola näkee sen, että hyvät sisällöt saadaan aiempaa houkuttelevammin ja hyvin painotettuina esiin. Muita tekijöitä tilausmäärän kasvulle ovat hinnoittelu ja markkinointi sekä koronatilanne.
– On myös tärkeää ymmärtää toimituksen hyvän uutistyön ja superpitkien juttujen merkitys. Ne luovat uteliaisuutta ja halua lukea lehteä.
Lehti on tänä syksynä julkaissut kymmenientuhansien merkkien mittaisia erikoisartikkeleita esimerkiksi perussuomalaisaktiivi Pekka Katajan murhan yrityksestä sekä Jyväskylän Palokassa tapahtuneesta suuresta kerrostalopalosta.
– Parhaat jutut lähtevät hyvästä toimittajan nenästä, Mervola sanoo.
Konsernin nyt jo entinen digikehityspäällikkö Ville Grahn on kuvannut pari vuotta sitten käynnistynyttä verkkouudistusprojektia väkivaltaiseksi, koska kaikkien lehtien tarpeita ei voitu ottaa huomioon tasapuolisesti ja päätöksiä oli runnottava läpi nopeasti.
Uudistus oli tehtävä, sillä yritysostoilla rajusti kasvaneen konsernin lehdillä oli lukuisia erilaisia verkkojulkaisu- ja toimitusjärjestelmiä, jotka eivät parhaalla tavalla kommunikoineet keskenään.
Mervola puolestaan kuvailee verkon julkaisujärjestelmän yhtenäistämistä yhtä merkittäväksi asiaksi kuin vuoden 2003 muutosta, jolloin Keskisuomalainen, Savon Sanomat ja Karjalainen siirtyivät yhtenäiseen printtilehden ulkoasuun. Se mahdollisti kokonaisten sivujen vaihtamisen lehtien kesken.
”Tavoitteena on kasvattaa maksumuuriin törmäysten määrää ja houkutella tätä kautta lukijoita tilaajiksi.”
– Nyt voimme laittaa kehitysvoimaa yhden asian eikä viiden asian kehittämiseen. Se parantaa laatua ja tuo kustannussäästöjä, Mervola sanoo.
Konsernin digikehitysyksikön työ leviää yhdellä kertaa kaikkiin maakunta-, kaupunki- ja paikallislehtiin. Lehdet on jaettu toiminnallisuuksien mukaan S-, M- ja L-kokoluokkiin.
– Toimituksissa voidaan nyt käyttää energiaa hyvän sisällön tekemiseen eikä siihen, miten niitä saadaan ravistettua ulos.
Paikallislehdelle konserniin kuuluminen tuo mittakaavaedun digikehityksessä. Pitäjäläisen ja Koillis-Savon päätoimittaja Minna-Liisa Mathalt sanoo, että toimituksen ei tarvinnut tehdä uudistuksessa juuri muuta kuin odottaa järjestelmän päivittämistä.
Aiemmin verkkojutut tehtiin eri julkaisujärjestelmässä kuin lehtijutut. Moderointikin on ulkoistettu, mikä säästää toimituksen resursseja. Kun verkkojulkaiseminen on aiempaa helpompaa, se tuo mahdollisuuden miettiä konkreettisemmin myös digiansaintaa.
– Koemme, että meillä on nyt hirveän hyvä mahdollisuus tarjota tilaajille ekstraa. Pystymme laittamaan nettiin esimerkiksi tausta- tai arkistojuttuja, jotka tuovat tilaajille lisäarvoa.
Ainakin aluksi Pitäjäläisen ja Koillis-Savon verkkosisällöistä valtaosa pannaan maksumuurin taakse, mutta tilaajia houkutellaan myös joillakin ilmaissisällöillä. Lisäksi juttuvaihto esimerkiksi Savon Sanomien kanssa helpottuu.
– Tämä on iso ja tärkeä asia paikallislehdille. Digitekemisessä meillä on vielä paljon oppimista, mutta mitä olen toimittajienkin kanssa jutellut, ihmiset ovat hirmu innoissaan, kun päästään tekemään uudella tavalla, Mathalt tiivistää.
- Mediatalo Keskisuomalaisen verkon maksumallit
- 1. Freemium jyrää
- Keskisuomalaisen lehdissä on vuosien mittaan kokeiltu monenlaisia maksumalleja, mutta nyt konsernissa on siirrytty freemium-malliin. Se tarkoittaa, että jutut ovat joko maksullisia tai maksuttomia eikä mittarimallia enää hyödynnetä. Tarkoitus on vähentää ilmaisten juttujen määrää. Viimeisenä freemiumiin siirrytään Kaakon lehdissä ensi vuoden alkupuolella.
- 2. 24 tunnin mikromaksut
- Keskisuomalaisessa ja Savon Sanomissa on otettu käyttöön 24 tunnin mikrotilaus, jonka hinta on kaksi euroa. Sillä tilaaja saa lehden kaikki sisällöt vuorokaudeksi käyttöönsä. Parhaillaan konsernissa pohditaan tilausmallin laajentamista muihinkin konsernin lehtiin.
- 3. Kohdennusta ja dynaamisia ominaisuuksia
- Konsernin lehtien uutissivuille rakennetaan kyvykkyyttä kohdentaa myyntiä, markkinointia ja asiakasviestintää segmenttipohjaisesti. Esimerkiksi tilausmainontaa ei jatkossa näytetä sisäänkirjautuneille tilaajille. Segmentoinnin pohjalta aiotaan tutkia myös dynaamisen eli personoidun maksumuurin mahdollisuuksia.
