Se oli ”jopa järkytys”: Kalle Silfverberg oli ajatellut, että Muumilaakson esikuva on Inkoossa, Tammisaaressa tai Porvoon saaristossa, mutta se onkin Tukholman saaristossa, siis Ruotsissa.  

Joka tapauksessa Hufvudstadsbladetin Tukholman-kirjeenvaihtaja Tobias Pettersson teki Tove Janssonin suvun kesäpaikasta kulttuurireportaasin. Sen julkaisi myös Dagens Nyheter. DN:n tavoin myös HBL on ollut ruotsalaisen Bonnier Newsin lehti viime kesästä alkaen. 

HBL:n päätoimittajan Silfverbergin mukaan yllättävintä Bonnier-ajassa on ollut se, että Dagens Nyheter on julkaissut lähes yhtä paljon HBL:n juttuja kuin toisinpäin: paljon Pohjoismaiden- ja jopa Tukholman-kirjeenvaihtajan journalismia. 

HBL:ssä taas on nähty säännöllisesti DN:n laajoja artikkeleja muun muassa tieteestä, ilmastonmuutoksesta ja ulkomailta. Juuri journalismiin kauppa on Silfverbergin mukaan vaikuttanut kuitenkin vain vähän. DN:n jutut ovat korvanneet Ruotsin uutistoimiston TT:n käyttöä. 

– Kun katsoo lukujakin, niin eivät DN:n jutut valtavia yleisömagneetteja ole, vaikka ne täydentävät tarjontaa hyvin. Lukijoiden odotukset ovat meidän omassa journalismissamme, Silfverberg sanoo. 

Voimakas sisältövaihto ei hänen mukaansa kuulu Bonnierin strategiaan. 

Sen sijaan journalismin taustakoneistoon perheyhtiöllä on ollut nopeasti vaikutusta. Hufvudstadsbladetin tilausmäärä kasvoi viime vuonna 1200 kappaleella ja oli vuoden lopussa 27 400. Kasvu tapahtui kesän jälkeen, ja Silfverberg antaa siitä kunniaa Bonnierin tavalle myydä tilauksia. 

– Tilausmyynnin rutiinit ja järjestelmällisyys tilaajamäärien seurannassa ja erilaisten myyntikeinojen kokeilemisessa ovat tehneet vaikutuksen, Silfverberg sanoo.  

Pohjoismaiden suurin uutismediayhtiö Bonnier on nyt ajankohtainen Suomessa. Viime kesänä se hankki enemmistöosuuden uudesta Hufvudstadsbladet Ab:sta, joka kustantaa HBL:n lisäksi Västra Nylandia, Östnylandia ja HBL Junioria. Hiljattain Bonnier levittäytyi Pohjanmaalle ostamalla Vasabladetin, Österbottens Tidningin ja Syd-Österbottenin Harry Schaumanin säätiöltä. 

Silfverberg taas siirtyi Helsingin Sanomien kehityspäällikön tehtävästä HBL:n päätoimittajaksi ja Uudenmaan paikallislehtien vastaavaksi toimittajaksi elokuussa. 

Vaikka ruotsalaiset painivat samojen ongelmien kanssa kuin suomalaisetkin mediat, joitakin eroja bonnierilaisessa ja sanomalaisessa ajattelussa on.  

Silfverberg kuvaa Bonnierin tekemistä ”suoraviivaiseksi”. Maksumuurit esimerkiksi ovat tiukkoja, eikä ole kikkailua dynaamisilla ominaisuuksilla. Dagens Nyheter ei juurikaan hyödynnä personointia eikä verkon erikoisartikkeleja juuri ole. Silfverberg arvelee tämän olevan kannattavuuskysymys.  

– Meille se tietysti sopii hyvin, koska Höblässä ei resurssisyistä ole mahdollista tehdä hirveän monimutkaisia juttuja.  

Silfverberg sanoo, ettei tarkoituksena ole rakentaa Bonnierin Suomen-yksikköä vaan integraatiota tehdään Tukholman suuntaan. Se on näkynyt jo monina muutoksina. Hufvudstadsbladet Ab:n kuusihenkinen kehitystiimi irtisanottiin helmikuussa, sillä työ hoidetaan jatkossa Ruotsissa. Samaan aikaan toimitusjohtaja Anna Hellerstedt jätti yhtiön, joka toimii jatkossa päätoimittajavetoisesti. Se tarkoittaa, että Silfverbergillä on nyt paikallinen yleisvastuu kaikista neljästä julkaisusta.  

Hufvudstadsbladet Ab:n hallituksen puheenjohtaja Peter Wolodarski on puhunut siitä, että lehtien kustantamisen on oltava kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2022 KSF Media Ab teki yli kolme miljoonaa euroa tappiota, jonka omistaja Konstsamfundet on kuitannut. 

Mitään kolmen miljoonan euron säästöjä ei kuitenkaan ole tulossa. Bonnier ja vähemmistöomistajaksi jäänyt Konstsamfundet ovat tehneet kymmenvuotisen sopimuksen, jonka mukaan yhdistys tukee ruotsinkielistä journalismia jatkossakin mutta laskevalla summalla.   

– En sano, että se menee nollaan missään vaiheessa, Silfverberg huomauttaa. 

Silti tuloksen pitää parantua asteittain ”aika paljon”. 

– Niin harmillisia kuin muutosneuvotteluiden läpivieminen onkin, niin tämä on sitä työtä, jolla valmistellaan HBL:lle taloudellisesti vakaampi tulevaisuus, Silfverberg sanoo. 

Säästöissä logiikka on hänen mukaansa se, että yhteisiä ratkaisuja haetaan kaikessa muussa paitsi toimituksessa ja mediamyynnissä, joita on vaikea hoitaa muuten kuin paikallisesti. Mediamyynnissäkin nähtäneen ristiinmyyntiä ja teknologisia ratkaisuja, jollaiset eivät olisi toteutuneet ilman Bonnieria. 

Näkeekö Silfverberg ongelmaa siinä, että HSS Median oston jälkeen Bonnier omistaa muutamia paikallislehtiä lukuun ottamatta kaiken suomenruotsalaisen lehdistön? 

– Se, että keskeiset ruotsinkieliset lehdet ovat nyt tässä maassa hyvin ammattimaisen mediayhtiön ja vieläpä pitkäjänteisen perheyhtiön omistuksessa, on näille lehdille kutakuinkin paras kuviteltavissa oleva tulevaisuuden takuu.  

Yleensä omistuksen keskittymisessä huolettaa moniäänisyyden heikkeneminen. Silfverberg ei näe tässä uhkaa. 

– Koska toimitukset toimivat täysin erillisinä, moniäänisyyskin lähtökohtaisesti säilyy samalla tasolla kuin nykyäänkin. Ruotsissa Bonnierilla saattaa olla jopa samalla paikkakunnalla kaksi lehteä, toinen demari- ja toinen porvaritaustainen.  

Yhtiön jättänyt toimitusjohtaja Anna Hellerstedt kuvaili Hufvudstadsbladetin vuotta 2023 fantastiseksi. Tilausmäärän lisäksi myös HBL:n tilaustulot ja mediamyynti kasvoivat. Silfverberg sanoo nyt, että yhtiön paikallislehdet ovat kannattavia. Lapsille suunnatulla printtituotteella HBL Juniorilla menee niin ikään varsin hyvin, koska ”se on suhteellisen isolta osin säätiörahoitteinen projekti”.  

Kesällä paikallislehti Östnyland vaihtaa nimensä takaisin Borgåbladetiksi. Silfverbergin mukaan Östra Nylandin ja Borgåbladetin yhdistyminen ja nimenvaihto vuonna 2015 ”ei ollut ollenkaan hyvä veto”, ja “lehti otti takkiin aika paljon”. Nyt palataan yli 100-vuotiaaseen tavaramerkkiin, joka ei nykyisen lailla mene sekaisin esimerkiksi hyvinvointialueen nimen kanssa. 

Hufvudstadsbladet on uudistanut journalistista linjaansa Erja Yläjärven kaudesta lähtien. Lehden painopisteitä ovat paikallisuus, suomenruotsalaiset asiat, politiikka, talous, mielipidejournalismi ja kulttuuri.  

Linjaus tarkoittaa, että yleinen koko Suomen uutisseuranta on pääosin jäänyt pois, ja lehti keskittyy maantieteellisesti Uuteenmaahan ja suomenruotsalaisia koskeviin asioihin Pohjanmaalla, Turun Saaristossa ja Ahvenanmaalla. Pohjoismaiden seurannan lisäksi ulkomaanuutisointia on tällä hetkellä Ukrainan sodan vuoksi tavanomaista enemmän, usein analyysimuodossa. 

– Ruotsinkielinen mini-Hesari ei ole menestyksen resepti, Silfverberg sanoo.