Tilaa Uutiskirje!
Karolina Åsmus ja Ari Sundberg on hiljattain palkattu Vasabladetiin vakinaisiin työsuhteisiin. Åsmusin mukaan toimituksessa puhutaan avoimesti myös lehden taloustilanteen kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä.

Harvinainen käänne

Journalistien määrä uutismediassa väheni pitkään, mutta viime vuonna lasku loppui: Rekrytointi on kuitenkin vaikeutunut.

Hitaat

Karolina Åsmus valmistui kasvatustieteen maisteriksi, mutta päätti opintojensa loppuvaiheessa vaihtaa tulevan työuransa suuntaa. Hän pääsi Vasabladetiin työharjoitteluun syksyllä 2018 ja on sen jälkeen työskennellyt lehdessä määräaikaisissa työsuhteissa.

– Pieni pelko oli siitä, pääsenkö ikinä vakituiseen työsuhteeseen. Olin kuullut, että alalla sellaista on vaikea saada, Åsmus muistelee.

Journalismia hän halusi kuitenkin tehdä, sillä hän pitää uutisten seuraamisesta, toimituksen temposta ja siitä, että saa työssään tavata erilaisia ihmisiä ja oppia uusia asioita. 

HSS Media palkkasi viime vuonna Vasabladetiin kolme, Österbottens Tidningiin kaksi ja Syd-Österbotteniin yhden uuden toimittajan. Tänä vuonna on rekrytoitu vielä neljä toimittajaa lisää.

Yksi vuoden alussa vakinaistettuja oli Åsmus, joka sanoo pysyvän työpaikan saamisen tuntuvan tosi hyvältä. 

– Positiivinen fiilis on siitä, että tällaista on nyt mahdollista tehdä. Että pystytään palkkaamaan toimittajia. 

”Alan tulevaisuus on tilauskaupassa, joten on loogista hankkia uutta voimaa toimituksiin.”

HSS Median toimitusjohtajan ja päätoimittajan Niklas Nybergin mukaan uudet paikat ovat aitoa lisäystä toimitusten henkilöstömääriin ja rekrytoidut toimittajat työskentelevät pääosin uutistoimituksissa. Hän perustelee rekrytointeja sillä, että yhtiöllä menee taloudellisesti hyvin. 

– Sekä HSS Median että alan tulevaisuus on tilauskaupassa, joten on loogista hankkia uutta voimaa toimituksiin, hän toteaa.

Yhtiö on saanut myös Traficomin koronatukea journalistien palkkaamiseen. Nyberg pitää kuitenkin merkittävänä, että toimituksia näyttää nyt olevan mahdollista vahvistaa pidemmälläkin aikavälillä. 

Karolina Åsmus aloitti Vasabladetissa työharjoittelussa syksyllä 2018 ja pääsi lehteen kesätöihin 2019. Tämän vuoden alussa hänet viimein vakinais­tettiin.

Samansuuntaisia merkkejä voi lukea Uutismedian liiton tilastoista. Vertailukelpoisten lukujen perusteella toimituksellisen henkilöstön määrä uutismediassa kasvoi hieman viime vuonna. Hyvä trendi näkyy etenkin päivälehdissä. Kehitys on poikkeuksellista, sillä tätä ennen journalistien määrä uutismediassa on laskenut pitkään jopa 5–7 prosentin vuosivauhdilla.

Yksi viime vuosien näkyvistä rekrytoijista on ollut Iltalehti, jonka toimituksellinen henkilömäärä kasvoi viime vuoden aikana peräti kymmenellä 126:een. Tänäkin vuonna toimitukseen on palkattu jo neljä uutta journalistia, ja todennäköisesti rekrytointeja tulee lähiaikoina vielä lisää. 

Iltalehdessä on palkattu toimittajia muun muassa uutistoimitukseen, IL Plussaan sekä asumisen ja autoilun erikoistoimituksiin. 

Päätoimittaja Perttu Kauppisen mukaan henkilöstömäärän kasvuun on kaksi perussyytä: ensinnäkin Iltalehden digitaalinen mainosmyynti on kasvanut nopeammin kuin markkinalla keskimäärin. Toisekseen lehti perusti osin valtion koronatuilla tilaajamaksullisen IL Plus -palvelun, joka on tuonut reippaasti digitaalisia tilaajatuloja. 

Kauppisen mukaan Iltalehden digitulot kasvavat nyt nopeammin kuin printtimyynti vähenee, mikä mahdollistaa myös uusien toimittajien palkkaamisen. 

”Kaiken muun voi oppia, mutta asennetta on hankala tartuttaa.”

Myös Iltalehden printin irtonumeromyynti kasvoi toukokuussa jo kolmatta kuukautta putkeen Ukrainassa käytävän sodan vuoksi, mikä on Kauppisen mukaan täysin poikkeuksellista kehitystä. 

Kauppinen arvioi, että Iltalehdessä on nyt saattanut tapahtua pysyvämpi käänne henkilöstökehityksessä, sillä näköpiirissä ei ole syytä, miksi hyvä taloudellinen trendi katkeaisi, vaikka digitaalisen mainosmarkkinan kehitystä on tietenkin melko vaikea ennustaa.

Jatkossa Iltalehden on tarkoitus kohdistaa resursseja edelleen IL Plussaan ja perusuutistyöhön mutta myös tutkia, onko joitain sisältöalueita, joihin kannattaisi laajentaa.  

Mediatalo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi, että toimittajien määrä konsernissa lisääntyi viime vuonna, vaikka poistettaisiin Hämeen Sanomat Oy:n ostamisen vaikutus. Hän ei silti lähde vielä julistamaan henkilöstömäärien automaattisesti kasvavan myös tulevaisuudessa.

Digitaalisen kasvun nopeutuminen toki auttaa paikkaamaan printin menetyksiä ja sota Ukrainassa on lisännyt kiinnostusta sisältöihin. Epävarmuutta tuovat paperin hinnan nousu ja sen saatavuuden ongelmat, inflaatiokehitys ja laajemminkin taloudellinen epävarmuus. 

HSS Median toimitusjohtajan ja päätoimittajan Niklas Nybergin mukaan yhtiön lehdillä menee taloudellisesti hyvin, joten on kannattavaa panostaa myös rekrytointeihin.

Niklas Nyberg ja Perttu Kauppinen kertovat myös rekrytointivaikeuksista. Esimerkiksi HSS Mediassa kesätoimittajiksi hakee vuosi vuodelta vähemmän toimittajia.  

– Vaikea sanoa mistä se johtuu, mutta varmasti yksi syy on, että monen mielestä alan tulevaisuus on epävarma, Nyberg arvioi.

Perttu Kauppisen mukaan Iltalehteen on hankalinta löytää viihdesisällöistä kiinnostuneita nuoria toimittajia. Myös muihin erikoistoimituksiin on hankalampaa löytää väkeä kuin uutistoimitukseen, vaikka tähän saakka rekrytoinneissa on Kauppisen mukaan onnistuttukin hyvin. 

Tarvetta esimerkiksi STT:n mallin mukaisten rekrytointipalkkioiden käyttöön ottamiseen ei ole – ainakaan vielä. 

– Mutta sen näkee, että alalle haluavia lahjakkaita ihmisiä on vähemmän kuin aikaisemmin. 

Kauppinen arvioi, että alan oppilaitoksissa ei ole oikein ymmärretty ja opetettu sitä, miten ala ja työmarkkinatilanne ovat viime aikoina muuttuneet. Tästä syystä opiskelijat saattavat olla melko pessimistisiä media-alan uranäkymistä ja hakeutua ennemmin muihin töihin. 

Kauppinen sanoo, että tärkein ominaisuus Iltalehteen rekrytoitaville toimittajille on olla innostunut ja kiinnostunut arkipäiväisestä tietojen hankinnasta, sisällöistä ja paljastuksista.

– Kaiken muun voi oppia, mutta asennetta on hankala tartuttaa.

”Monilla varsinkin alan ulkopuolelta tulevilla on epärealistisia odotuksia. Päätoimittajuus kuulostaa hienolta, mutta on kovaa hommaa.”

Kangaskorven mukaan toimittajarekrytointien onnistuminen vaihtelee paikkakunnittain ja tehtävittäin. Esimerkiksi pienten, syrjemmällä olevissa kunnissa ilmestyvien lehtien päätoimittajiksi ei ole tunkua. 

Pääkeino rekrytointien helpottamiseksi on Kangaskorven mukaan vahvistaa hyvää työnantajamielikuvaa ja tuoda esiin, että yhtiöllä on taloudellista selkänojaa liiketoiminnan jatkuvuudelle. 

– Meidän selkeä vahvuutemme on, että firman sisällä on myös mahdollisuus vaihtaa tehtäviä ja kehittää itseään.

Hän kuitenkin arvioi, että monilla on vääränlainen kuva siitä, mitä toimittajan tai varsinkin päätoimittajan työ tänä päivänä on. Esimerkiksi päätoimittajien on nykyään journalismin ja verkostoitumisen lisäksi ymmärrettävä bisneslogiikkaa ja liikkeenjohtoa, osattava henkilöjohtamista sekä oltava ammatillinen suunnannäyttäjä digitaalisessa murroksessa. Tämän päälle varsinkin pienemmissä lehdissä pitäisi myös ”kädet savessa” tehdä sisältöjä. 

– Monilla varsinkin alan ulkopuolelta tulevilla on epärealistisia odotuksia. Päätoimittajuus kuulostaa hienolta, mutta on kovaa hommaa. 

Kangaskorven mukaan rekrytointivaikeudet eivät silti ole niin massiivisia, että ne haittaisivat yhtiön liiketoimintaa.

GALLUP
Millaiset ovat journalistien
työllistymisnäkymät? 

Silja Kinnunen 
Tampereen yliopiston journalismiopiskelijoiden ainejärjestö Vostokin puheenjohtaja 

”Yleinen vaikutelma on, että työtilanne on hyvä. Meillä on ollut aika itsestäänselvää, että pääsee jossakin vaiheessa oman alan töihin. Kohtaanto-ongelmaa voi olla siinä, että töitä olisi pitkin Suomea, mutta opiskelijat eivät lähde ihan kaikkialle. Jos esimerkiksi harjoittelijan palkalla pitäisi muuttaa toiselle puolelle Suomea, se raha on aika vähäinen. Helposti saattaa unohtua, että lähikunnissa puolen tunnin bussimatkan päässäkin voisi olla paikkoja tarjolla. Lehdet voisivat myös enemmän kertoa paikoista ja olla näkyvillä.”

Jari Tourunen 
InHunt Groupin Senior Headhunter

”On hyvä signaali, että toimittajia palkataan avoimilla hauilla ja useita kerrallaan. Toimitusten koko on pitkään pienentynyt. Nykytilanne ei silti tarkoita, että kaikki palaa ennalleen. Uusi ilmiö on, että hauissa käytetään headhuntereita. Haetaan tiettyä osaamista tarkalla profiililla. Osaamisen, tyylin ja persoonan on sovittava toimitukseen, koska virherekrytointeja ei haluta tehdä. Paljon kiinnitetään huomiota työyhteisötaitoihin ja sosiaalisiin valmiuksiin myös esimiestyössä. Ennen ajateltiin, että hyvästä toimittajasta tulee automaattisesti myös hyvä pomo.”

Anne Leppäjärvi 
Haaga-Helian toimittajakoulutuksen tutkintojohtaja

”Toimitusten on syytä miettiä, kuinka vetovoimainen ala on, ei pelkästään sitä, onko töitä vai ei. Moni opiskelija miettii harjoittelussa tai kesätöissä työpäivien jälkeen, oliko tekemisellä merkitystä. Toinen asia liittyy palkkaukseen: moni kuulee kavereilta, että viestintätoimistoissa saa rahaa enemmän ja helpommalla. Koulutuksen vetovoima on kova, mutta mietityttää, mihin se kiinnostus kohdistuu. Kaikki eivät hahmota journalismin roolia. Olemme muuttaneet valintakoettamme niin, että siinä painotetaan enemmän ymmärrystä yhteiskunnan rakenteista.”

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast