Kriittinen journalismi ei vaadi suuria resursseja, ei postiautoa eikä edes toimitusjärjestelmää. Tämän on osoittanut esimerkiksi Rare Media, joka on jo vuosia tehnyt sisältöä sosiaaliseen mediaan minimiresursseilla. Raren journalismi osoittaa, että luodakseen uusia yleisöjä ja puheenaiheita journalismi ei välttämättä tarvitse raskasta koneistoa. Toinen vastaava on vaikkapa Long Play.
Joko nousivat karvat pystyyn? Hyvä. Jotta ala pysyy uudistumiskykyisenä näitä esimerkkejä kannattaa seurata ja ottaa opiksi.
Journalismin elinehto on kiinnostava, rohkea ja totuuden avaava sisältö. Tärkeintä ei ole se, tekeekö juttua kaksi vai kymmenen ihmistä eikä se, julkaistaanko juttu saitilla vai sähköpostilaatikossa.
Keskustelu journalismista on keskittynyt viime ajat rakenteellisiin seikkoihin. On kannettu huolta uutiserämaista, jakelupäivistä ja väen vähyydestä. Olemmeko puhuneet riittävän suoraan intohimo- tai osaamisvajeesta, vähien resurssien kohdentamisesta journalismin ydintehtävän kannalta tärkeisiin, vaikkapa tutkiviin projekteihin? Journalismi on työ, jossa intohimon on oltava läsnä. Kädenlämpöinen sisältö ei riitä.
”Kriittisyys on vaativaa, terävähampainen journalismi vaatii sinnikkyyttä ja perusteluja. Johtajilta se vaatii erityisen paljon tukea ja rohkeutta. Mahdollistammeko kriittisyyttä, vaadimmeko sitä?”
Jakelupäivien määrää suurempi uhka alalle on mukavoituminen. Kriittisyys on vaativaa, terävähampainen journalismi vaatii sinnikkyyttä ja perusteluja. Johtajilta se vaatii erityisen paljon tukea ja rohkeutta. Mahdollistammeko kriittisyyttä, vaadimmeko sitä?
Moni maakuntamedia tekee nyt paljon yrityksiä esitteleviä juttuja. Menestyksen tarina ja uusien palveluiden perustaminen kiinnostaa yleisöä. Mutta meneekö lapsi pesuveden mukana? Harvoin yritysuutista julkaistessa tulemme kaivelleeksi, mistä yrityksen varat ovat muodostuneet, millaisia sidonnaisuuksia löytyy tai kuka kaikesta hyötyy. Otamme annettuna sen, mitä yrittäjä kertoo.
Ennen puoluepoliittisesti sitoutuneet lehdet ovat nyt strategisesti ja taloudellisesti sitoutuneita oman alueensa puolestapuhujiksi.
Uumajassa ilmestyvä päivälehti Västerbottens-Kuriren on onnistunut tavoittamaan nuoria yleisöjä ja pitämään niistä kiinni. Lehden mukaan juuri nämä uudet yleisöt arvostavat tutkivaa journalismia, epäoikeudenmukaisuuden ja vallan väärinkäytön paljastamista.
Samoilla keinoin on onnistunut Uutisvuoksi, jonka digitilauskanta on kasvanut reilussa vuodessa selkeästi. Syy: kriittisen, sidonnaisuuksia avaavan ja rohkeasti rehellisen paikallisuutisoinnin kasvattaminen ja politiikan terävähampainen tarkastelu.
Uhka demokratialle ei siis nouse yksin jakelupäivien tai resurssien muutoksista. Vaarallista journalismin ydintehtävälle ja siten yhteiskunnan epäkohtien paljastamiselle on luopuminen rohkeudesta ja omaleimaisen sisällön tuottamisesta sekä sitä tukevien työtapojen johtamisesta nopeiden datapikavoittojen toivossa.
