Tilaa Uutiskirje!

Joka kuudes sanomalehden päätoimittaja kokenut vaikutusyrityksiä oman talon johdosta

Konserneissa yritysjohto yrittää sekaantua journalismiin harvemmin kuin itsenäisissä lehdissä, selviää Sanomalehtien Liiton kyselystä.

Ajankohtaiset

Alkukesästä huomiota herätti Ilmajoki-lehden tapaus, jossa päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui lehtiyhtiön hallituksesta tulleen painostuksen vuoksi. Pirilä-Porvalin mukaan hallitus pyrki vaikuttamaan lehdessä julkaistaviin sisältöihin. Yhtiön hallitus pyysi myöhemmin toimintaansa julkisesti anteeksi.

Tapaus ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellinen, vaikka sisäisistä vaikutusyrityksistä puhutaan alalla julkisesti hyvin harvoin. Sanomalehtien Liiton tekemästä tuoreesta jäsenkyselystä ilmenee, että 17 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajista on kokenut oman yhtiön johdon pyrkineen vaikuttamaan lehden sisältöön. Kyselyssä kartoitettiin painostukseksi tai lahjonnaksi koettuja vaikutusyrityksiä.

Päivälehtien päätoimittajista neljä vastaajaa kymmenestä oli kohdannut tällaisia vaikutusyrityksiä viime vuosina.

Päätoimittajan itsenäisyys näyttäisi olevan turvatumpi konsernilehdissä kuin ketjujen ulkopuolisissa lehtiyhtiöissä: itsenäisissä lehdissä johdon sisäisiä vaikutusyrityksiä oli kokenut lähes kolmannes vastaajista ja konsernilehdissä joka kymmenes.

Kovin usein sisäisiä vaikutusyrityksiä ei tapahdu. Vain pari vastaajaa kertoi oman johdon vaikutusyrityksiä tapahtuvan kuukausittain. Muilla päätoimittajilla tällaisia kokemuksia oli huomattavasti harvemmin tai ei ollenkaan.

”Journalistista kokemusta on hallituksessa kovin vähän, eivätkä nämä ihmiset oikein tahdo ymmärtää lehdenteon perusteita, vaikka ne vääntäisi ratakiskon muotoiseksi origamiksi.”

Useampi ilmoitusmyyntituloilla elävän kaupunkilehden päätoimittaja kertoi kyselyssä, että johdosta tulevat vaikutusyritykset liittyvät yleensä merkittävien mainostajien miellyttämiseen.

– Harvakseltaan on määrätty tekemään jokin journalistinen tuote tietyllä hetkellä jostain suuresta ilmoittaja-asiakkaasta, kuvaili eräs konsernikaupunkilehden päätoimittaja.

Tilattavissa paikallislehdissä päätoimittajien kokemukset liittyvät muun muassa erimielisyyksiin lehden ulkoasusta, pääkirjoitusten sävystä ja lehden kolumnisteista, vaatimuksiin tietynlaisesta otsikoinnista tai hallituksen jäsenten harmitukseen yleisönosastokirjoituksista.

– Lehden hallitus luulee, että he voivat hallita lehden uutisointia. Journalistista kokemusta on hallituksessa kovin vähän, eivätkä nämä ihmiset oikein tahdo ymmärtää lehdenteon perusteita, vaikka ne vääntäisi ratakiskon muotoiseksi origamiksi, kommentoi itsenäisen paikallislehden päätoimittaja.

Erään paikallislehden päätoimittaja kertoi milloin mistäkin asiasta raivonneesta lehtiyhtiön toimitusjohtajasta, joka haukkui, uhkaili irtisanomisella ja pyrki vaikuttamaan suoraan sisältöön.

– Teepä perkele kerran sellainen juttu, niin monoa tulee! päätoimittaja kertoi toimitusjohtajan uhanneen.

Usealla konsernin paikallislehden päätoimittajalla oli kokemuksia konsernitasolta tulevista uutisista ja puffijutuista, joiden odotetaan itsestään selvästi menevän lehteen.

– Konsernilehdessä on vaikea olla julkaisematta konsernin tai kustantajan julkaistavaksi lähettämää sisältöä varsinkin, kun se monissa tapauksissa ohjataan lehden verkkosivuille päätoimittajan tietämättä ja erikseen hyväksymättä, totesi paikallislehden päätoimittaja.

”Jos esimerkiksi paikallislehden tärkeä tehtävä on seurata kunnallista päätöksentekoa, on ihan selvää, ettei uutisointia voi rajoittaa niin, ettei kirjoiteta mitään negatiivista.”

Journalistin ohjeiden toisen kohdan mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä tätä journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

– Myös mediayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ovat toimituksen ulkopuolisia, muistuttaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen.

Päätoimittaja on Journalistin ohjeiden kohdan kolme perusteella velvollinen torjumaan ulkopuolisten yritykset vaikuttaa julkaisupäätöksiin ja sisältöön.

Mediayhtiön johtoa sitoo JSN:n perussopimus, jonka allekirjoittaneet jäsenyhteisöt sitoutuvat huolehtimaan, että yrityksen palveluksessa olevat noudattavat Journalistin ohjeita.

Hyvösen mukaan mediayhtiön johto voi tietenkin käydä linjakeskustelua päätoimittajan kanssa. Vaikutusyritykset yksittäisiin journalistisiin ratkaisuihin ovat kuitenkin Journalistin ohjeiden ja JSN:n perussopimuksen vastaisia.

Tarkkaa rajaa normaalin keskustelun ja suoranaisen vaikuttamisen tai painostamisen välille on vaikea vetää.

– Puhuisin painostamisesta, jos se tähtää jonkin yksittäisen julkaisupäätöksen estämiseen. Jälkikäteinen tiukkakaan keskustelu ei ole välttämättä painostamista vaan ihan normaalia linjakeskustelua, Hyvönen pohtii.

Entä voisiko johto määrittää lehden linjaksi, ettei ikäviä juttuja tehdä? Tähän voi Hyvösen mielestä liittyä ongelmia.

– Jos esimerkiksi paikallislehden tärkeä tehtävä on seurata kunnallista päätöksentekoa, on ihan selvää, ettei uutisointia voi rajoittaa niin, ettei kirjoiteta mitään negatiivista.

Sanomalehtien Liiton kesällä tekemään kyselyyn vastasi 81 päätoimittajaa, joista kolme neljännestä työskenteli paikallislehdessä. Naisia vastaajissa oli hieman yli puolet. Naispuoliset päätoimittajat (20 %) olivat kokeneet johdon vaikutusyrityksiä hieman enemmän kuin miehet (13 %).

> Lue myös: Näin kuntapäättäjät haluavat vaikuttaa lehtien sisältöön: tiedon pimittämistä, ilmoituksilla kiristämistä ja yrityksiä rajoittaa kielteistä uutisointia

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast