Sanomalehtien Liiton tekemän kyselyn mukaan 79 prosenttia sanomalehtien päätoimittajista on kokenut journalistiseen sisältöön kohdistuvia vaikutusyrityksiä kuluneen parin vuoden aikana. Päätoimittajien mukaan merkittävin vaikuttajataho ovat kuntapäättäjät, jotka mainitsi 82 prosenttia vaikutusyrityksiä kokeneista päätoimittajista.
Seuraavaksi eniten päätoimittajat ovat kokeneet vaikutusyrityksiä sisältöön lukijoilta (75 %) ja mainostajilta (72 %).
Vaikuttamispyrkimyksillä tarkoitettiin kyselyssä joko painostamista tai lahjoen tehtyjä yrityksiä vaikuttaa journalismiin. Vaikutusmuotoina pidettiin esimerkiksi ilmoittelun lopettamisella uhkaamista, tiedonsaannin estämistä, sosiaalisessa mediassa maalittamista ja väkivallalla uhkaamista.
– Kokemusasiantuntijasta kyselyn tulos kuulostaa todenmukaiselta eikä hätkähdytä, kommentoi kuntapäättäjien korkeaa lukemaa sanomalehti Kalevan vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen.
Ennen Kalevaa Keskinen on työskennellyt myös Kainuun Sanomien, kaupunkilehti Raahelaisen ja paikallislehti Raahen Seudun päätoimittajana.
”On kuntia, joissa kaikki julkisuus on viranhaltijoille kauhistus.”
Moni kyselyyn vastannut päätoimittaja kertoo kuntien viranhaltijoiden kyseenalaisista tavoista sekaantua riippumattomien tiedotusvälineiden journalismiin.
– Tiedon saannin estäminen on erittäin suuri ongelma joissakin kunnissa, kertoo erään paikallislehden päätoimittaja.
– On kuntia, joissa kaikki julkisuus on viranhaltijoille kauhistus. Moni pelkää myös silmille tulevaa kunta- tai luottamusjohtoa, jos avautuu antamaan jostain aiheesta juttua paikallislehteen. Mitä tiukempi on kuntatalous ja mitä enemmän koetuksella vaikkapa kunnan itsenäisyys, sitä hankalammin tietoa saa ulos, toteaa toinen päätoimittaja.
Sanna Keskisellä on samankaltaisia havaintoja: viranhaltijat eivät aina anna tietoja kovin hanakasti, piiloudutaan kiireen taakse, pompotellaan toimittajaa.
– Ruohonjuuritason työntekijöitä on varsinkin sosiaalitoimessa hirveän vaikea saada haastateltaviksi, vaikka juuri heidän kokemuksensa olisi kaikista kiinnostavin ja yleisöä palveleva johtajajargonin sijaan, Keskinen sanoo.
Kunnan virkamiesten ja poliitikkojen ymmärryksessä journalismista on hänen mielestään puutteita. Keskinen sai tähän lähituntumaa työskennellessään jonkin aikaa Oulun kaupungin viestintäjohtajana.
– Osa saattoi kuvitella, että minä kirjoitan Kalevaan uutisen kaupunginhallituksen kokouksesta. Myös tietämys haastateltavan oikeuksista oli heikko. Törmäsin monesti siihen, että kunnan viranhaltijat olivat puolipaniikissa, kun toimittaja soitti. Heitä helpotti tieto siitä, että sitaattinsa voi pyytää luettavaksi ja haastateltavallakin on oikeuksia.
”Koska kirjoitin johtavista virkamiehistä negatiiviseen sävyyn, kaupunki kilpailutti lehti-ilmoittelunsa.”
Kyselyyn vastanneiden paikallislehtien päätoimittajien kuvauksissa toistuu kuntapäättäjien halu hillitä kielteistä uutisointia.
– Kuntapäättäjät toivovat pelkästään positiivisia uutisia ja vetävät toiminnan arvostelusta herneen nokkaan. Eräs päättäjä uhkailee ja suoltaa sontaa somessa, kirjoittaa eräs paikallislehden päätoimittaja.
Toisen päätoimittajan mukaan kaupunginjohtaja ja kaupungin viestintäryhmä ovat toivoneet, että kaupunkia koskevia kielteisiä uutisia ei julkaistaisi – ainakaan, jos lehdessä on mukana esimerkiksi kaupungin liitelehti.
– On erittäin huolestuttavaa kehitystä, jos kaupunginjohtaja esittää, että kaikki paikallislehden kaupunkia koskevat jutut pitää lähettää etukäteen tarkastettavaksi. Tai johtava viranhaltija toivoo, että valtuustossa käsiteltävistä asioista kirjoitettaisiin vasta kokouksen jälkeen, kuvailee kokemuksiaan kolmas päätoimittaja.
Eräs paikallislehden päätoimittaja kertoo, että kaupungin johto on yrittänyt saada selville nimimerkkikirjoittajan henkilöllisyyttä ja antanut suoria käskyjä kaupungille epämieluisan sisällön poistamiseksi lehdestä.
Ilmoittelun lopettamisella uhkaaminen on usein käytetty kiristysruuvi.
– Koska kirjoitin johtavista virkamiehistä negatiiviseen sävyyn, kaupunki kilpailutti lehti-ilmoittelunsa tietäen, ettemme pärjää kilpailutuksessa, kertoo eräs kaupunkilehden päätoimittaja.
– Kuntapäättäjät ovat usein myös alueen yrittäjiä. Jos lehdessä on nostettu esille jonkun valtuutetun liiketoiminta ja sen vaikutukset meneillään oleviin investointeihin, on uhattu vetää ilmoittelua pois ja kiukuteltu, että he siirtävät liiketoimintansa toiseen kuntaan ja lopettavat luottamustoimet lehden takia, päätoimittaja kirjoittaa.
”Perussuomalaiset taas käyttävät monesti toisenlaisia vaikutuskeinoja. He käyvät julkista keskustelua enemmän sosiaalisen median välityksellä.”
Liiton kyselyssä tiedusteltiin päätoimittajilta myös sitä, mistä puolueista vaikutusyrityksiä sisältöön tulee useimmin. Vastanneiden mukaan selvästi eniten pyrkivät vaikuttamaan perussuomalaisten (58 %) ja keskustan poliitikot (56 %).
– Tietty poliittinen ryhmä tuo mielipidekirjoituksensa lehteen isolla miesporukalla ja vaatii, että sitä ei muuteta. Periaatteessa kirjoitukset ovat olleet ihan ok sisällöltään, mutta tapa miten tämä tehdään, on epämiellyttävä, kirjoittaa paikallislehden päätoimittaja nimeämättä ryhmää.
Kalevan Sanna Keskinen arvioi, että keskustalaisten runsas aktiivisuus voi olla seurausta yksinkertaisesti siitä, että keskusta on vahva kuntapuolue Sisä-Suomessa.
– Heillä on ollut paljon valtaa, jota he ovat tottuneet käyttämään. Perussuomalaiset taas käyttävät monesti toisenlaisia vaikutuskeinoja. He käyvät julkista keskustelua enemmän sosiaalisen median välityksellä, Keskinen analysoi.
Kyselyn mukaan naispäätoimittajat ovat miehiä useammin kuntapäättäjien vaikutuspyrkimysten kohteena.
Sanna Keskinen arvioi asiaa oman kokemuksensa kautta.
– Kun menin Raaheen, olin nuori ja ensimmäinen nainen lehden päätoimittajana. Siellä oli osalla sellaista kokeilumeininkiä, että miten tyttö reagoi. Toisaalta naiseus on myös suojannut minua. Monella voi olla korkea kynnys tulla ”karmit kaulassa” uhkailemaan naispäätoimittajaa.
Ennen päätoimittaja-aikaansa toimittaja Keskistä painostettiin joskus uhkaamalla esimiehellä ja poliisilla. Sellainen on kuitenkin jäänyt uudessa roolissa pois.
– Päätoimittajana minuun pyritään vaikuttamaan verkostoitumalla ja kontaktoinnilla. Toki olen lounaillakin käynyt, mutta niissä agendana on ehkä se, että halutaan tuoda omia näkökulmia esiin.
Liiton tänä kesänä tekemään kyselyyn vastasi 81 päätoimittajaa, joista valtaosa (73 prosenttia) työskenteli paikallislehdissä. Vajaa puolet vastaajista oli toiminut päätoimittajana viisi vuotta tai vähemmän. Naisia vastaajista oli hieman yli puolet.
> Lue myös: Joka kuudes päätoimittaja kokenut vaikutusyrityksiä oman talon johdosta
