En tiedä, kumpaan törmää useammin: klikkiotsikkoon vai syytökseen klikkiotsikosta.
Lukijoilla on kuitenkin kenties koko ajan vähemmän perustetta yhdelle tyypillisimmistä mediakritiikin lajeistaan. Ainakin klikkiansat ovat vastoin uutismedian omaa intressiä.
Suomen Lehdistö selvitti, miten analytiikassa seuratut mittarit ovat muuttuneet viime vuosina monessa merkittävässä suomalaisessa toimituksessa.
Trendi on selvä: sivunäytöistä siirrytään kohti yleisön sitoutumista paremmin kuvaavien suureiden seurantaa. Niitä ovat esimerkiksi sisällöissä vietetty aika, niiden pariin palaaminen ja näytetilaukset.
Seuratut mittarit kertovat tavoitteista. Ne osoittavat selvästi, ettei toimituksissa vastoin populaaria uskomusta ehdoitta maksimoida klikkejä.
Yleisömassaakin tarvitaan, mutta tilausmaksulliselle verkkomedialle on kielteinen ilmiö, jos lukija käy jutussa kääntymässä ja tuntee olonsa huijatuksi.
”Klikkijournalismi edusti jonkinlaisia kasvukipuja verkkojournalismin kehityksessä.”
Vastaava asiakaskokemus ei tee hyvää muunkaan median uskottavuudelle tai brändille, eikä se lämmitä palvelussa näkyviä mainostajia. Siksi monessa toimituksessa aktiivisesti karsitaan otsikoinnin ylilyöntejä.
Useampi juttua varten haastateltu ammattilainen kertoi kokevansa, että verkon otsikointikulttuuri on Suomessa jo pidempään kehittynyt parempaan suuntaan: klikkijournalismi edusti jonkinlaisia kasvukipuja verkkojournalismin kehityksessä.
Keskustelua vaikeuttaa, että jokainen määrittelee liian klikkivetoisuuden tavallaan ja lopulta kyse on tyylistä.
Media-ammattilaisten kesken yleinen käsitys on, että juttuun ei kannattaisi hankkia lukijaa hinnalla millä hyvänsä – esimerkiksi vääristävillä ja yliampuvilla ilmaisuilla tai pronomineilla, jos jutun ydin mahtuisi helposti otsikkoon (”Tämä” on vauvan nimi).
Osa yleisöstä tuntuu pitävän kalasteluna mitä tahansa kiinnostavuus edellä esillepantua journalismia.
Fakta kuitenkin on, ettei tiukinkaan sote-analyysi kerää lukuaikaa verkossa, ellei sitä ensin klikata. Kuten parempaan otsikointiin kannustava Juha Vainio toteaa, verkossa otsikon merkitys korostuu, sillä se edustaa usein juttua yksinään.
Jos juttuun on haettu lukijaa puhutteleva näkökulma, otsikkoa ei tarvitse vääntää liian akrobaattiseen suoritukseen.
> Lue Suomen Lehdistön juttu siitä, miten analytiikassa seuratut mittarit ovat muuttuneet lehdestä 1/2018.
