Tilaa Uutiskirje!

Algoritmeille pitää kertoa satuja persialaisista prinsseistä

Sadussa prinssit löytävät asioita, joita eivät etsineet. Myös medialta halutaan odottamattomia kulmia. Osaako algoritmi yllättää?

Jani Halme

Näkökulmat

Kirjoittaja on mediatoimisto ToinenPHD:n luova johtaja.

Brittiläinen kirjailija ja taidehistorioitsija Horace Walpole oli poikkeuksellisen aikaansaava ja kaukonäköinen kirjoittaja. Hän halusi tallentaa 1700-lukulaista kulttuuria ja elämänmenoa tulevien sukupolvien käyttöön. Tokkopa Walpole kuitenkaan arvasi, että hän tuli keksineeksi sanan, jota käytetään yli kolme vuosisataa myöhemmin puhuttaessa media-alan roboteista.

Vuosisadan puolivälissä Walpole innostui eräästä persialaisesta sadusta. Tarina kertoi kolmesta seikkailunhaluisesta Serendipin prinssistä, jotka löysivät toistuvasti asioita, joita he eivät etsineet, mutta ilahtuivat niistä kovin. Walpole innostui tutkimaan odottamattomaan törmäämisen ihanuutta ja sanoitti ilmiön uteliaiden seikkailijoiden kotiseudun mukaan serendipiteetiksi. Sana on vakiintunut algoritmeja kehittävien mediainsinöörien käyttöön ympäri maailmaa.

Uutismediat ovat pitäneet kunnia-asianaan monipuolista aihevalikoimaa. Tarjotaan sitkeästi tilaajalle päivittäin paketti, joka sisältää myös teemoja, joista lukija ei ole laisinkaan kiinnostunut. Yhdelle ne ovat pääkirjoitukset, toiselle lätkäjutut. Journalisteilla on persialaisten prinssien mieli. Nyt samaa yllätyksellisyyttä kaivataan algoritmeilta, jotka päättävät sisältöjen esittämisestä pian yhä useammassa digitaalisesti jaellussa tiedotusvälineessä.

”Koneoppimiseen pohjautuva julkaiseminen parantaa mediakokemusta. Mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Sanomalehtimedialta halutaan jatkossakin odottamattomia, jopa ei-toivottuja näkökulmia.”

Robotteja kaivataan apuun, koska asiakasta halutaan palvella tasolla, joka ei ole ihmisvoimin mahdollista. Jo nyt useiden eri verkkokauppojen ja videopalveluiden etusivun näkymä muuttuu käyttäjistä kerätyn tiedon perusteella, ja jatkosuositukset räätälöidään kuluttajan mieltymysten mukaisesti.

Myös uutismediassa on perusteltu halu parantaa asiakaskokemusta ulkoistamalla sisällön esittämisen päätöksenteko dataa jauhaville koneille. Jo ensi vuonna ainakin isoissa suomalaismedioissa robotit luultavasti tutkivat väsymättä ihmisten toimintaa ja räätälöivät mikrosekunneissa lukupaketin kokoon.

Yksi koodinpätkä keskittyy nostamaan uutisia etusivulle yksilölliseen kiinnostusjärjestykseen, toinen suodattaa arkistosta jatkolukemista. Syynä ovat alati kiristyvä kilpailu ihmisten ajasta, hektisen mobiilikäytön lisääntyminen ja Facebookin uutisvirran roolin kasvu liikenteen tuojana.

Dataohjautuvuus houkuttelee etenkin niitä medioita, joiden rahat tulevat mainosnäytöistä. Aiheiden rajaaminen yksilölliseen kiinnostukseen pidentää käyttöaikaa ja tuo huomattavasti sivunäyttöjä. Koneoppimiseen pohjautuva julkaiseminen parantaa mediakokemusta. Mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Sanomalehtimedialta halutaan jatkossakin odottamattomia, jopa ei-toivottuja näkökulmia.

Koneelle kannattaa siis lukea ahkerasti iltasatuja persialaisista prinsseistä.

Yksittäisen tiedotusvälineen tarjonta tulee olemaan eri kuluttajille erilainen. Tätä olisi reilua avata yleisölle, aivan kuten muitakin toimintatapoja. Vähintään median tulee alusta asti kertoa, että ne käyttävät koneellista päätöksentekoa julkaisemisessaan. Parasta olisi, jos ne julkaisisivat algoritmin lähdekoodin kokonaisuudessaan. Koodikouluista huolimatta monimutkaisten ohjelmistojen tulkitseminen on maallikoille toki mahdotonta, mutta asiantuntijoiden tulkkausavulla läpinäkyvyys lisääntyisi.

Yksi ratkaisu olisi, että kilpailuetua tuova algoritmi pidetään toimituksen salaisuutena, mutta lopputulokseen vaikuttavat muuttujat avataan kansantajuisesti. Kerrotaan siis käyttäjälle, miksi hän näkee, mitä näkee. Visualisoinnissa voisi käyttää käyttäjäkohtaista uutisruokaympyrää. Ulkomaan uutisia tarjotaan nautittavaksi alkuun neljänneksen verran. Niiden määrä voi himokäyttäjällä kasvaa aina puoleen lautaseen asti, mutta koskaan ne eivät täysin häviä annoksesta.

EU:n uusi tietolainsäädäntö tulee ensi vuonna painottamaan ihmisen oikeutta saada lisää tietoa häntä koskevasta koneellisesta päätöksenteosta. Pitäisikö Julkisen sanan neuvoston antaa suositus media-algoritmien toiminnan avaamisesta jo ennen sitä?

Kirjoitusta varten on haastateltu YLE:n Kari Haakanaa ja Annalectin Max Söderholmia.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast