Tilaa Uutiskirje!

Aivopesukone ohjaa asialinjalle

Näkökulmat

Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Kalle Michelsen. Hän on professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, aktiivinen kansalais­keskustelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Nettikeskusteluilta odotettiin paljon. Niiden piti avata mediaan kaksisuuntainen viestintä ja houkutella kansan syvät rivit yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Odotukset toteutuivat ehkä liiankin hyvin.

Vaikuttavatko nettimielipiteet lehtien linjaan tai juttujen sisältöön? Kuinka moni toimittaja oikeasti edes lukee kansalaisten kommentteja? Entä mitä ajattelee nettikeskusteluun osallistunut kansalainen? Uskooko hän oman pienen kommenttinsa vaikuttavan toimittajaan tai jopa suureen linjaan?

Nämä ja monet muut kysymykset sulautuvat yhteen suuremmaksi ongelmaksi, jonka voisi määrittää seuraavasti:

Miksi lehdistö ja laajemmin media pitävät yllä nettikeskusteluja, jos niistä ei ole taloudellista eikä sisällöllistä hyötyä tiedotusvälineille? Onko kyseessä vain julkisen palvelun osasto, josta lähetetyt kommentit kipataan sopivan ajan kuluttua digitaaliseen roskikseen?

Median tehtävät muuttuvat, mutta edelleen ainakin lehdistöltä odotetaan aktiivista otetta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Poliittisten ideologioiden saarnaamisesta on luovuttu ja nykyään vaikuttaminen tapahtuu henkilökohtaisilla mielipiteillä ja lehden yleisillä linjavalinnoilla.

Parhaimmillaan lehdistö sysää käyntiin luovan ongelmanratkaisun, johon osallistuvat toimittajien lisäksi päättäjät, älymystön edustajat ja valistuneet kansalaiset. Jokainen luku- ja kirjoitustaitoinen voi halutessaan olla vähintäänkin valistunut kansalainen.

 

Nettikeskustelun ohjaamiseen tarvitaan uusia työkaluja, sillä Facebook, Twitter ja lehtien keskustelupalstat ovat hajanaisia ja viihteellisiä.

Kansalaiset ovat oppineet sosiaalisen median pelisäännöt, joten sen pohjalta on voitu kehittää uusia internetpohjaisia keskustelualustoja, joiden avulla lehdistö voi hallita ja ohjata nettikeskustelua. Yksi tällainen sovellutus on Aivopesukone, jota on kehitetty Tekes-rahoituksella Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Käyttövalmis konsepti odottaa ensimmäistä käytännön kokeilijaa.

Aivopesukone pyykkää, huuhtoo ja linkoaa yhteiskunnallisia keskusteluja ja ripustaa lopuksi keskustelun tuloksen pyykkinarulle. Keskustelun aiheet voivat olla paikallisia, valtakunnallisia tai globaaleja.

Käyttöön otetulle sivustolle saa lähettää vapaasti mielipiteitä, mutta toimittaja ohjaa keskustelua valitsemalla nettipostista ne kirjoitukset, jotka vievät keskustelua eteenpäin.

Hyvä toimittaja osaa provosoida, rakentaa vastakkainasetteluja ja luoda konsensusta.

 

Aivopesukone ei kilpaile blogien, tekstiviestisivustojen ja villinä vellovien keskustelupalstojen kanssa. Sen idea on tarjota tilaa niille yhteiskuntakeskustelijoille, jotka rakastavat väittelyä, erilaisia mielipiteitä ja ongelmanratkaisua.

Aivopesukone on kustannustehokas, sillä se tuottaa tuloksia vaatimattomalla työpanoksella. Kirjoittajat osallistuvat keskusteluun ilmaiseksi ja toimittajan rooli rajoittuu keskustelun ohjaamiseen.

Edessä ovat tunteita kuumentavat presidentinvaalit. Nyt olisi hyvä hetki kokeilla konseptia todellisessa tilanteessa.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast