Tilaa Uutiskirje!

Aivan pihalla ja horroksessa

Näkökulmat

Arno Ahosniemi, Kauppalehden uutispäätoimittaja|Kristiina Markkula, Sanomalehtien Liiton toiminnasta vastaava johtaja

Itellan huhtikuussa julkistama journalistitutkimus löi pöytään aika karun väitteen: suomalaiset sanomalehdet ovat aivan pihalla median murroksessa.

Puolet toimittajista arvioi, että toimitusten ja kustannusyhtiöiden johto ei hallitse muutosta. Strategiat ovat mitä sattuu, ja suunta on hukassa.Eikä siinä vielä kaikki: Itellan Journalistitutkimus 2010 antoi myös ymmärtää, ettei keskustelukaan toimi sanomalehtien johdon ja henkilöstön välillä.

 

Aikamoisia väitteitä. Erityisen valitettavaa on se, että sanomalehtien tulevaisuuteen eivät näytä uskovan edes tekijät itse. Uutistoimituksen vetäjänä rohkenen reilusti väittää vastaan. Tilanne ei ole sinne päinkään niin huolestuttava kuin tutkimus väittää.

On välillä suorastaan vastenmielistä seurata, millainen hype sosiaalisen median ympärillä kuohuu. Toivon, että me toimittajat mahdollisimman pian sisäistäisimme, että sosiaalista mediaa on minkään ammattimaisesti toimivan uutistoimituksen turha pelätä.

Sanomalehtien toimituksilla on niin paljon osaamista, ettei mikään sosiaalisen median yhteisö pysty sellaista hankkimaan ja ylläpitämään.

Uutistoimituksilla säilyy edelleen tulkinnan, älämölön suodattamisen, portinvartijan ja lukijan palvelijan rooli. Sitä ei meiltä kukaan vie.

Talouselämän väistyvä päätoimittaja Pekka Seppänen kirjoitti hiljattain osuvasti, että media on horroksessa. Niin todella on, jos toimittajat sitkeästi pyrkivät pitämään kiinni vanhoista toimintatavoistaan. Jokaisella toimittajalla pitäisi olla paitsi maailmanparantamisen kutsumus, myös elämän läpi jatkuva kyltymätön uteliaisuus, jonka pitäisi kohdistua myös uusien työvälineiden opetteluun.

 

Nykyaikaisen sanomalehden toimitus ei ole museo. Liian usein unohtuu, että verkkotoimittamisen hallitseminen edellyttää poistumista mukavuusalueelta. Haastaviakin journalistisia kysymyksiä tulee ratkaistavaksi työpäivän aikana useasti. Vaikka rytmi tiivistyy, laadusta ei saa tinkiä.

Toisin kuin sanomalehden sivut, verkon uutisfeedi ei koskaan tule täyteen. Sekin aiheuttaa monelle riittämättömyyden tunnetta.

Toimittajia askarruttaa myös se, miten sähköisellä medialla tehdään rahaa. Se ei olekaan helppoa. Kylmä tosiasia nimittäin on, että kuluttajat eivät maksa palveluista, jotka alunperinkin ovat olleet ilmaisia.

Taloudellisestikin menestyviä verkkotoimituksia on, mutta menestys on vaatinut määrätietoista kehittämistä. Pikavoittoja ei ole.

 

Toimitusten ja mediayhtiöiden johdon on vastattava siihen huutoon, että muutos on pystyttävä viestimään kriittisille toimittajille. On näytettävä suuntaa ja kannustettava porukoita oikealle tielle.

Olen eri mieltä Journalistitutkimuksen kanssa siitäkin, etteikö keskustelu toimisi toimitusten johdon ja henkilöstön välillä. Kauppalehdessä teemme asioita yhdessä ja sitoutamme koko henkilökuntamme ideointiin ja strategioiden hahmotteluun. Tällä reseptillä strategia myös jalkautuu paremmin.

Parhaillaan työstämme toimituksessamme verkkosivujemme uudistuksia: jokainen saa sanoa mielipiteensä. Muutoksen suunta avautuu kummasti, kun asioihin voi itse vaikuttaa.

 

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast