Keskisuomalainen-konserni hakee seitsemän miljoonan euron vuotuisia säästöjä tehostamisohjelmalla. Säästöt toteutuvat vaiheittain tulevan kahden vuoden aikana ja täysimääräisinä vuonna 2027, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen.
Säästöistä 1,5 miljoonaa euroa toteutuu, kun painopalveluyhtiö Lehtisepät sulkee Tuusulan painon ja rakentaa nykyaikaisemman painon Lahteen. 2,5 miljoonaa on tarkoitus tehostaa uutismediasta Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Tampereella. Lisäksi Keskisuomalainen säästää kolme miljoonaa muualta.
Merkittävä osa tehostamisohjelmaa on uudistus, jossa konserni vähentää uutismedian alueyhtiöiden määrän kolmesta viiteen. Pääosin kaupunkilehtiä kustantava Etelä-Suomen Media säilyy entisellään. Sen lisäksi muodostetaan itäinen yhtiö työnimeltä ”Saimaa-media” ja keskisen Suomen yhtiö ”Päijänne-media”.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan tehostamisohjelma organisaatiomuutoksineen tarkoittaa muutosneuvotteluja, mutta ”mistään merkittävistä irtisanomisista ei todellakaan ole kyse”. Osa synergiahyödyistä muodostuu purkamalla päällekkäisyyksiä, kun PunaMusta Medialta ostetut lehdet yhdistetään muuhun toimintaan.
Kulukuria tarvitaan tuloksen parantamiseen, jotta yritystä voidaan kehittää, Kangaskorpi perustelee.
”Näimme kestämättömäksi, että yhtiöitä on niin paljon. Haluamme ohjata voimavaroja hallinnoinnista asiakkaita hyödyttävään tekemiseen.”
Yhtiörakenteen uudistus mahdollistaa Kangaskorven mukaan säästöt “pehmein keinoin”, kuten byrokratiaa karsimalla ja tehostamalla myyntiä, mutta se olisi pitänyt tehdä muutenkin.
– Näimme kestämättömäksi, että yhtiöitä on niin paljon. Haluamme ohjata voimavaroja hallinnoinnista asiakkaita hyödyttävään tekemiseen. Ei ole mitään järkeä, että on pilvin pimein aluemyyntijohtajia ja aluejohtajia, Kangaskorpi sanoo.
– Pitkällä tähtäimellä pohdimme vain yhteen yhtiöön menemistä. Meillä on kuitenkin paljon erilaisia tuotteita ja lehtiä, johtaminen olisi voinut mennä liian hankalaksi.
Kangaskorven mukaan säästöjen lisäksi tärkeää uudessa mallissa on johtamisen selkeys, se että on ”helpompi löytää yhteinen linja”.
– Keskisuomalaisen vahvuus ja samalla haaste on se, että on erilaisia ohjelmia, järjestelmiä, kulttuureja ja tapoja tehdä. Jos haluamme operatiivista tehokkuutta, meidän pitää tehdä yhdenmukaisesti asioita.
Alueyhtiöille ei tule vahvaa identiteettiä vaan sellaisia ovat lehtinimikkeet, joita johtavat päätoimittajat.
Kangaskorpi nostaa itse esiin, että on saanut kritiikkiä siitä, että uusi organisaatio päätettiin ylätasolla. Hänen mukaansa linjaus haluttiin tehdä mahdollisimman huolellisesti pienellä joukolla.
Pohjois-Karjalasta ostetut lehdet tulevat osaksi itäistä alueyhtiötä ja aiempi Kaakon Viestintä halkaistaan itään ja länteen. Miksi Kaakon Viestintä halkaistaan?
– Nykyinenkin Kaakko on aika tuore järjestely, se on syntynyt Sanoman ja Länsi-Savon entisten tuotteiden yhdistelmästä. Se on katsottu ihan pragmaattisesti, että mikä olisi optimaalinen jako, jos lähdetään nollasta liikkeelle. Itse näen, että saamme näin integroitua Kaakon entistä paremmin yhteiseen tekemiseen.
