Keskiviikkona julkistettiin monen odottama media-alan uutinen, kun Mediakonserni Keskisuomalainen kertoi ostavansa PunaMusta Medialta sen medialiiketoiminnan. Kauppaan kuuluu maakuntalehti Karjalaisen lisäksi kuusi paikallislehteä, kaupunkilehti Karjalan Heili sekä radioasema Karjalainen Syke.
Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan hetki oli juuri nyt otollinen, koska molemmissa yhtiöissä on tehty strategisia linjauksia ja PunaMusta haluaa keskittyä uutismedian kustantamisen sijaan ennemmin painamiseen ja näkyvyysbisnekseen.
– Meillä taas uudessa strategiassakin uutismedian rakentaminen on keskeisessä osassa, Kangaskorpi sanoo.
Hänen mukaansa tunnusteluja kaupasta on tehty ja puolivakavia keskusteluja käyty jo takavuosina, mutta nyt kauppaan johtaneet vakavammat neuvottelut käynnistettiin reilut puoli vuotta sitten.
Kangaskorpi muistuttaa, että Keskisuomalainen tuntee PunaMustan medialiiketoiminnan poikkeuksellisen hyvin. Yhtiöt ovat tehneet sisällöllistä ja muuta yhteistyötä jo vuosikymmenten ajan, ja Keskisuomalaisen journalistinen johtaja Pekka Mervola toimi Karjalaisen päätoimittajana vuosina 2001–2008.
Kangaskorpi näkee kaupan ylläpitävän konsernin elinvoimaisuutta, sillä niin sanottua orgaanista kasvua ei ole liiemmin näköpiirissä. Koska hallinnollista henkilökuntaa ei kaupassa juuri siirry Keskisuomalaiselle, Kangaskorpi arvioi järjestelyn myös parantavan konsernin kannattavuutta.
”Hetken aikaa varmaan haukomme tässä happea vähän kaikki.”
Ainakaan alkuvaiheessa lehtien perusliiketoimintaan ei tule muutoksia, sillä Kilpailu- ja kuluttajaviraston on vielä hyväksyttävä kauppa. Myöhemmin katsotaan, perustetaanko Karjalaisen ympärille oma liiketoiminta-alueensa vai liittyvätkö lehdet esimerkiksi Savon Mediaan tai Kaakon Viestintään.
Sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja ja PunaMusta Median medialiiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Koivumaa pitää ratkaisua luontevana.
– Kun konsernin fokus on ollut muualla, tuli luontevaksi hakea media-alaan keskittyvää omistajaa ja Keskisuomalainen on sellainen. On järkevämpää ratkoa esimerkiksi nuoriin lukijoihin, tekoälyyn tai automaatiotaittoon liittyviä kysymyksiä yhdessä sellaisen konsernin kanssa, Koivumaa sanoo.
PunaMustan medialiiketoimintojen myyntiä oli tunnusteltu muidenkin mahdollisten ostajien kanssa. Toisaalta myös Punamusta Media oli ollut potentiaalisena ostajana liikkeellä, mutta viime vuosina alkoi Koivumaan mukaan vaikuttaa yhä enemmän siltä, että konserni jää omaksi paikalliseksi saarekkeekseen Pohjois-Karjalaan.
Karjalainen on viime aikoina tehnyt paljon omaa kehitystyötä esimerkiksi osana Table Stakes Europe -kehitysohjelmaa. Koivumaan mukaan tämä työ jatkuu.
– Se on ollut oikein hyvä ohjelma, ja olemme saaneet paljon apua ja ajatuksia eurooppalaisista medioista. On varmasti Keskisuomalainen-konsernillekin järkevää ja rikkaus, että he voivat katsoa, onko meidän viimeaikaisessa tekemisessämme jotain otettavaa myös heille.
Hän arvioi kuitenkin, että yhteneväisiä käytäntöjä lehtien välille tulee jo alustan ja tekniikan kautta.
– Mutta kyllähän Keskisuomalainen-konsernissa tehdään jokaisessa talossa omat sisältöstrategiat, jotka johdetaan konsernin strategiasta, Koivumaa sanoo.
Koivumaan mukaan Keskisuomalainen Oyj:n omistukseen päätymistä on osattu odottaa toimituksissakin ja siitä on puhuttu ääneenkin. Kun kahden pörssiyhtiön kauppaa valmistellaan salassa, lopullinen uutinen tuli kuitenkin toimitukselle yllätyksenä.
– Hetken aikaa varmaan haukomme tässä happea vähän kaikki, itse sisäpiiritiedon piiriin kuulunut Koivumaa luonnehtii.
Hän oli keskiviikkona kirjoittamassa kolumnia Karjalaisen 150-vuotisjuhlavuodesta. Kun pitkään valmisteltu uutinen tuli julki juuri tänään, tekstin kulma hieman muuttuu.
– Tämä kauppa edustaa sitä, että meidän elinvoimamme paranee ja voimme jatkaa tulevaisuudessa pidemmälle.
Keskisuomalaisen PunaMustalta ostaman medialiiketoiminnan velaton arvo on 8,5 miljoonaa euroa. Kaupan myötä konsernin lehtien osuus Uutismedian liiton jäsenlehtien nettomyynnistä nousee 20 prosentista 22 prosenttiin. Se omistaa nyt yhteensä 77 sanoma- ja kaupunkilehteä.
