Sulje

Panu Uotila

Viestivirrasta irtautuminen on tärkeä etätyötaito

Toimitus

Teoria väittää: Työ- ja vapaa-ajan väliin jää kasvava ”ei kenenkään maa”, sosiaalinen media. Etätyössä rajat pitää vetää itse.

Odotukset toimittajien tavoitettavuudesta muodostuvat käytännössä usein lähiesimiesten ja kollegoiden toiminnasta. Jopa saman toimituksen esimiehillä saattaa olla erilainen linja sen suhteen, kokevatko toimittajat velvoitetta olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella.

Etätyö pakottaa työntekijät rajaamaan itse työ- ja vapaa-aikaansa, koska siirtymä paikasta toiseen ei enää merkitse työajan rajoja. Viestintäteknologian kehitys luo koko ajan uusia muotoja, joilla työasiat seuraavat vapaa-ajalle.

Camilla Suortin maisterintutkielman mukaan viestintävälineillä häivytetään ja luodaan samanaikaisesti työ- ja vapaa-ajan rajoja. Suortti haastatteli tutkimukseensa suomalaisen mediakonsernin työntekijöitä neljässä eri toimipisteessä.

Toimittajat ovat usein erityisen sitoutuneita työhönsä. Valtaosa pitää vapaa-ajan rajalinjan vapaaehtoisesti huokoisena eli päästää siitä valikoidut työasiat lävitse.

Huokoisuuden aste vaihtelee toimittajien välillä. Osa esimerkiksi haluaa, että iltavuoro ottaa yhteyttä, jos heidän juttujaan editoidaan voimakkaasti, osa ei. Työaika erotetaan vapaa-ajasta yleensä työsähköposteihin vastaamisella ja läsnäololla esimerkiksi Teamsissa.

Työ- ja vapaa-ajan rajalinjojen väliin jää kuitenkin kasvava ”ei kenenkään maa” – sosiaalinen media. Somekäytöstä osa on puhdasta viihdekäyttöä, osa suoraan työhön liittyvää ja osa näiden välimaastossa. Whatsapp- ja Messenger-ringit tuovat työasiat yhä useammalle koti-iltoihin, harrastuksiin ja viikonloppuihin.

Toimitusten viestiringeissä vaihdetaan työvuoroja ja sovitaan juttukeikkoja sekä puidaan työasioita. Whatsapp on tyypillinen työ- ja vapaa-ajan hämmentäjä, koska samoissa ketjuissa keskustellaan työkavereiden kanssa usein myös yksityiselämän asioista.

Työntekijät kuuluvat ryhmiin, koska eivät halua joutua keskustelujen ja asioiden ulkopuolelle. Moni ei myöskään malta uteliaisuuttaan olla lukematta, kun viesti kilahtaa puhelimeen – kellonajasta riippumatta.

Suortin tutkimuksen mukaan moni toimittaja kokee, että vapaa-ajallakin pitää vähintään vastata uutispäällikön soittoihin ja ehtiessään seurata pikaviestisovelluksia. Monen mielestä omasta jutusta käytävää somekeskustelua on suotavaa seurata vapaa-ajalla, vaikka työnantaja ei tähän suoraan velvoitakaan.

Mobiiliteknologian käyttöön toimitustyössä liittyy paradoksi: mobiililaitteiden piti kasvattaa tietotyöntekijöiden autonomiaa vapauttamalla heidät konttorista. Toisin kuitenkin kävi. Osa kokee velvollisuudekseen työskennellä tarvittaessa aina ja kaikkialla.

Digitalisaatio on tuonut kaikkien työhön kokonaistyöajan piirteitä. Tutkimuksen mukaan tietotyöntekijöiden tärkeäksi työelämätaidoksi on noussut irrottautuminen sosiaalisesta mediasta.

Jatkuva tavoitettavuus sopii joillekin ja joihinkin elämäntilanteisiin, mutta ei kaikille eikä kaikissa elämänvaiheissa. Moni media-ammattilainen on amatööri oman työaikansa hallinnassa median avulla. Uupunut työntekijä ei ole myöskään työnantajan etu.

Fakta

Tutkija: Camilla Suortti
Tutkimus: Maisterintutkielma ”Viestintäteknologian hallinta työn ja muun elämän rajankäynnissä media-alalla” on julkaistu Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintäteiden laitoksella viestinnän oppiaineessa.

 

Käytäntö vastaa: Toimittajien vapaa-ajan tavoitettavuuteen pitää sopia toimituksissa yhteiset pelisäännöt, jotka eivät riipu henkilöistä. Nyt muovataan etäkäytäntöjä, joista voi tulla pysyviä.

Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, vastasit tähän puheluun lomalta. Oletko hyvä esimerkki työn ja vapaa-ajan erottamisessa?

– En ole missään nimessä tässä paras esimerkki. Kannustan lehtemme toimittajia erottamaan työn ja vapaa-ajan paljon kärkkäämmin kuin itse teen. Varmaan monella pomoportaan ihmisellä on sama, että vaaditaan alaisia pitämään lomaa ponnekkaammin kuin itse pidetään. Se on typerää, koska olemme kaikki samalla tavalla ihmisiä ja jokainen tarvitsee lepoa.

Pidätkö toimittajien työ- ja vapaa-ajan sekoittumista ongelmana?

– Aivotyötä voi tehdä missä ja milloin vaan, esimerkiksi yöllä unettomana maatessaan ja omia juttuja miettiessään. Kyllä toimittajien on kauhean tärkeää käsittää, että työ on työtä. Ja jos työtä meinaa tehdä kymmeniä vuosia, sitä on pakko oppia rajaamaan. Työtään rakastavilla on paljon burnouteja, koska työhön on niin sitoutunut, että sitä tekee ja miettii yöt ja päivät.

Moni kokee toimittajan työn olevan elämäntapa ja etätyö vain vahvistaa asiaa. Tunnistavatko ihmiset huonosti oman jaksamisensa rajat?

– Juuri näin. Varsinkin oman jaksamisen muutokset tunnistetaan huonosti. Ihmiset saattavat olla mahtavia ammattilaisia toimittajan työssä, mutta he eivät ole välttämättä saaneet ohjausta itsensä johtamiseen. Toivoisin, että korona-aikana tarjottaisiin eväitä ja apua siihen, miten itseä johdetaan silloin, kun ei ole työyhteisöä ympärillä tai töihin menoa erottamassa työaikaa.

Tutkimuksen mukaan moni ajattelee, että hyvään toimittajuuteen kuuluu olla tavoitettavissa vapaa-aikana. Lähiesimiehet luovat käytännöt toiminnallaan, ilman että asioista olisi sovittu. Mitä mieltä olet tästä?

– Toimituksissa pitäisi sopia yhteisesti kaikkia koskevat reilut, yhtenäiset käytännöt, joista joustetaan tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Käytäntö ei saa mennä niin, että joustetaan vain tiettyjen ihmisten kohdalla ja toisten ei. Ihmisten pitää tietää, milloin heiltä odotetaan tavoitettavuutta, ja jos sitä odotetaan sovittujen työaikojen ulkopuolella, siitä pitää maksaa korvaus.

Koronan pakottama etätyö jää todennäköisesti osittain pysyväksi työnteon muodoksi. Uskotko, että jatkuvasta läsnäolosta tulee toimittajien työn uusi normaali?

– Asia on täysin omissa käsissämme. Jos työpaikalla ei ole vielä sovittu vapaa-ajan tavoitettavuuden käytäntöjä, se täytyy tehdä nyt. Muovaamme nyt etätyökäytäntöjä, jotka saattavat olla voimassa vuosia tai vuosikymmeniä.

Fakta

Tekijä: Journalistin päätoimittaja ja Journalistiliiton viestintäyksikön johtaja Maria Pettersson.
Kokemus: Aiemmin työskennellyt Euroopan parlamentissa Miapetra Kumpula-Natrin avustajana, toimittajana ja tuottajana Helsingin Sanomissa sekä Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittajana.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit