Tilaa Lehti!

Omin voimin

I-Medioiden digikehitystiimin Sini-Maaria Rintamäki, Jussi Jokipii, Terhi Kaaranka, Petra Puumala ja Mikko Muilu kehittivät viime vuonna muun muassa uutta data-alustaa sekä sisällöntuotannon ympäristöjä.

Vertailimme mediatalojen digikehitystyötä: Tänä vuonna yhtiöt keskittyvät käyttökokemuksen parantamiseen ja datan hyödyntämiseen.

Hitaat

Järjestelmäuudistuksia, käyttökokemuksen ja ostoputkien parantamista, digijournalismin rikastamista ja datan hyödyntämistä. Tällaiset vastaukset toistuvat, kun Suomen Lehdistö kysyi mediataloista, millaisia asioita niiden digikehityksessä on pinnalla.

Esimerkiksi I-Medioissa viime vuosi oli digikehityksessä merkittävä. Alkuvuonna 2021 kehitettiin omaa data-alustaa, joka kerää yhtiön hallussa olevaa asiakasdataa yhdelle alustalle ja tehostaa sen käyttämistä eri liiketoiminnoissa. Loppuvuonna I-Medioissa uudistettiin koko sisällöntuotannon ympäristöä.

– Työkalujen pitää mahdollistaa aidosti digitaalinen sisällöntuotanto, sanoo digikehitystiimin päällikkö Jussi Jokipii.

Kun verrataan muutaman vuoden taakse, suurin muutos yhtiössä on hänen mukaansa tapahtunut suhtautumisessa digitaalisuuteen.

– Nyt digikehitys ei ole päälleliimattua, vaan sitä on kaikissa toiminnoissa.

Tämän vuoden iso teema I-Medioissa on tilattavien mediatuotteiden käytettävyys, kuten personointi. Toisaalta tarkoitus on kehittää myös automaatiota ja robotiikkaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi uutisia alasarjojen urheilusta niistä kiinnostuneille tilaajille.

Suhteellisen pienessä yhtiössä on tärkeää kohdistaa resursseja oikeisiin asioihin. Jokipii sanoo, että esimerkiksi sisällöntuotantoon liittyvää kehitystä tehdään mieluusti talon sisällä omin voimin. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalisen median datapalvelut ovat niin valmiita tuotteita, että niitä voi ja kannattaa ostaa ulkopuolelta.

”Työkalujen pitää mahdollistaa aidosti digitaalinen sisällöntuotanto.”

Kun Suomen Lehdistö viisi vuotta sitten teki jutun mediatalojen digikehityksestä, Alma Median digijohtaja Santtu Elsinen valitteli työvoimapulaa, joka hidasti kehitystyötä. Nyt hän sanoo tilanteen menneen vieläkin huonommaksi.

– Se tarkoittaa muun muassa sitä, että esihenkilöillä menee paljon työaikaa rekrytointiin. Tämä taas viivästyttää hankkeita, Elsinen sanoo.

Hänen ratkaisuehdotuksensa tilanteeseen ovat tuttuja: koulutuksen lisäämistä ja työperäisen maahanmuuton helpottamista.

– Suomeen on edelleen turhan vaikea tulla tämäntyyppisiin hommiin.

Sekä digikehityksen budjetti että henkilömäärä ovat Alma Mediassa kuitenkin tasaisesti kasvaneet. Tällä hetkellä digikehityksen parissa työskentelee yhtiön omilla palkkalistoilla kolmisensataa henkeä eli noin puolet enemmän kuin viisi vuotta sitten. Kumppaniyrityksistä ostetaan muutaman kymmenen hengen verran työvoimaa joka kuukausi.

Yhtiössä on pysyviä tiimejä, jotka kehittävät esimerkiksi Iltalehteä, Kauppalehteä, Etuovi.comia ja Alman omistamia eurooppalaisia rekrytointipalveluita. Moni kehityshanke ei välttämättä näy suoraan käyttäjille: esimerkiksi taustajärjestelmien parissa tehtävä työ saattaa nopeuttaa palvelun latautumista sadalla millisekunnilla. Se kuulostaa pieneltä, mutta on kuitenkin olennaista hakukonelöydettävyyden näkökulmasta.

Erillisiä isompia hankekokonaisuuksia Alma Mediassa liittyy esimerkiksi datapanostuksiin, kirjautumisen ja identiteetin hallinnan parantamiseen sekä tietosuojavaatimuksiin vastaamiseen.

”Se työllistää yllättävän paljon, kun vaikka joidenkin selainten tai sovelluskauppojen käytänteet muuttuvat.”

Sanoma Media Finlandin digikehityksestä ja asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Timo Rinne sanoo, että juuri tällä hetkellä kokonaan uudet teknologiat eivät ole kehityksessä niin pinnalla kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Sanomallakin on ollut takavuosina kokeiluja esimerkiksi älykelloihin ja virtuaalilaseihin liittyen.

– Nyt ei oikein ole erityistä uutta aluetta, jossa tehtäisiin kokeiluja, vaan ollaan pikemminkin perusasioissa, Rinne sanoo.

Se tarkoittaa esimerkiksi julkaisujärjestelmien ja muiden toimitusten työkalujen kehittämistä. Rinne mainitsee erikseen Helsingin Sanomien datadeskin, joka on jo vuosikausia keskittynyt kehittämään digijournalismin esitystapoja ja journalistista tarinankerrontaa.

Sanoma osti Alma Medialta viime vuonna useita maakunta- ja paikallislehtiä, mikä on tuonut oman mausteensa digikehitystyöhön.

– Viisi vuotta sitten tehtiin enemmän yhden brändin näkökulmasta, mutta nyt tehdään kaikille.

Toisaalta koko yhtiön tasolla aikaa ja resursseja menee esimerkiksi selainten evästekäytäntöjen muuttumisen ja muihin pakollisen regulaation tuomiin haasteisiin.

– Se työllistää yllättävän paljon, kun vaikka joidenkin selainten tai sovelluskauppojen käytänteet muuttuvat. Niinpä osa panostuksista menee tavallaan paikallaan pysymiseen.

 width=
Tänä vuonna I-Medioiden digikehitystiimi keskittyy muun muassa personointiin, automatiikkaan ja robotiikkaan. Kuvassa Jussi Jokipii ja Terhi Kaaranka.

Kaleva Mediassa tehtiin vuonna 2017 uusi strategia, jonka myötä ryhdyttiin panostamaan muun muassa palvelumuotoiluosaamiseen, asiakaskokemukseen, prosessien tehostamiseen sekä datan hyödyntämiseen.

Yhtiön kehitys- ja teknologiajohtaja Tommi Silfverhuth muistuttaa, että teknologia sinällään on vain asioiden mahdollistaja. Paljon olennaisempaa on, että toimintamallit ja sisällöt tukevat ­asiakkaiden tarpeita ja sen myötä liiketoimintaa. Silfverhuth sanoo, että digitaalisen kehityksen näkökulmasta Kalevassa on tähän saakka kurottu umpeen takamatkaa, joka yhtiöllä on ollut moniin muihin asiakkaiden ajasta kilpaileviin palveluihin nähden.

Tästä eteenpäin digikehitystä on hänen mukaansa tarkoitus tehdä kolmen horisontin taktiikalla.

Ensinnäkin kehityksen ja muun liiketoiminnan ytimessä ovat yhtiön ”lypsylehmät” eli mediat ja niiden kehittäminen. Toiseksi ovat uudet, jo tunnistetut kasvun aihiot eli muun muassa yhtiön kehittämät alustat, jotka tehostavat toimintaa ja myyntiä, kun dataa voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Kolmanneksi Kaleva Mediassa ryhdytään katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 saakka ja mietitään, millaista kasvua vuosikymmenen päästä voisi löytyä.

– Jos katsotaan teknologisia muutoksia, niin esimerkiksi lohkoketjut saattavat muuttaa mediaa ja sitä, millaista medialiiketoiminta on, Silfverhuth sanoo.

”Tulee uusia ruutuja ja vaatimuksia toiminnallisuuksista, palvelut laajenevat, henkilökohtaisuudessa pitää mennä eteenpäin ja digimarkkinointia tehdä yhä paremmin.”

Ylen digikehitysresurssit suuntautuvat karkeasti jaotellen kahteen: uutispainotteiseen Yle-palveluun sekä Areenaan, joka vie resursseista suuremman osan. Ylen palveluissa on kiinni noin sata digikehittäjää, ja viime aikoina omien kehittäjien määrää on lisätty muutamalla kymmenellä, sanoo teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhö.

– Tämä on jatkuvaa, pysyvää toimintaa, joten pitää varmistaa, että meillä on kriittistä osaamista.

Yle tarvitsee kehittäjäresurssia, koska Yli-Äyhön sanoin ”digikakku laajenee joka suuntaan”.

– Tulee uusia ruutuja ja toiminnallisuusvaatimuksia, palvelut laajenevat, henkilökohtaisuudessa pitää mennä eteenpäin ja digimarkkinointia tehdä yhä paremmin, hän luettelee.

Esimerkiksi Areenan osalta Ylen iso tehtävä on varmistaa, että sen palvelut ja suosittelut toimivat kaikenlaisilla laitteilla myös silloin, kun käyttäjä vaihtaa laitetta. Toinen iso kehityskohde on audio.

– Yhtä lailla sillä puolella parannamme käyttäjäkokemusta, koska volyymit ovat erittäinkin hyvässä kasvussa.

Tällä hetkellä Yle kehittää esimerkiksi yhdessä Radiomedian kanssa radioille teknistä alusta, joka olisi helppo integroida autonvalmistajien käyttämiin teknologioihin.

Uutispuolella kehittämiskohteena on Yli-Äyhön mukaan ennen kaikkea video- ja audiosisältöjen tuominen uutissisältöihin. Se tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta ottaa videoklippejä suorista lähetyksistä huomattavasti aiempaa nopeammin.

– Kone toimii jopa nopeammin kuin itse lähetys tulee Areenasta ulos. Tulostiedot ja maalit saatetaan saada klippeinä ulos ennen kuin ohjelma menee Areena-putken läpi.

Vaikka kehitys kehittyy, Yli-Äyhö toteaa silti, että muutokset ovat yleensä hitaampia kuin povataan. Niinpä Ylenkin pitää edelleen pitää huolta myös perinteisistä broadcast-tuotannoista jatkuvasti kehittyvien digikanavien rinnalla.

– Vielä 10 vuoden päästäkin radio- ja televisiokanavilla liikkuu tavaraa, mutta katsojamäärät ovat erilaisia kuin nyt.

Mediatalo Keskisuomalaisessa valmistui keväällä 2021 vuosia kestänyt projekti, jossa konsernin kaikki uutispalvelut saatettiin samaan alustaan ja rakenteeseen. Digijohtaja Kirsi Hakaniemen mukaan se oli valtava urakka, jonka tuloksista iso osa ei edes näy asiakkaille vaan helpottaa ennen kaikkea sisäistä työskentelyä konsernissa ja palveluiden jatkokehitystä.

Nyt konsernissa on käynnissä tänä vuonna valmistuva iso ulkoasu-uudistusprojekti, jossa pyritään parantamaan digitaalisten palveluiden käyttökokemusta ja ostopolkua. Tavoitteena on myös tehostaa sisällöntuotantoa digissä ja printissä.

Organisaatiotasolla Mediatalo Keskisuomalainen on vuosien saatossa uudistunut niin, että digikehityksen eri osa-alueilla on nimettyjä tuoteomistajia. He huolehtivat muun muassa eri tuotteiden kehittämiseen liittyvien asioiden priorisoinnista roadmapille eli teknologisen suunnittelun pohjaksi. Hakaniemen mukaan malli on selkeyttänyt kehitystyötä ja vähentänyt sitä, että ”kaikki huutavat yhtä aikaa” toiveitaan.

Uuden, yhtenäisen digialustan ansiosta konsernissa voidaan nyt nopeammin viedä hyviä käytäntöjä kaikkiin yhtiön yli 70:een uutispalveluun. Toisaalta on mahdollisuus tehdä myös alueellisia kokeiluja. Se on tärkeää, koska konsernin lehdet ja niiden toiminta-alueet ovat erilaisia.

Keskisuomalaisessa on konsernitasolla esimerkiksi dataklinikoita, joiden tarkoituksena on esitellä kuluttajamyynnin, mediamyynnin ja toimitusten henkilöstölle, mitä kaikkea dataan liittyvää konsernissa jo tehdään. Aiheet vaihtelevat tilausperuutusten analysoinnista koronauutisoinnin oppeihin. Samalla eri liiketoiminta-alueille on luotu esimerkiksi visualisoituja dashboardeja, joiden kautta ne voivat seurata omien tunnuslukujensa kehittymistä.

– Dataklinikat ovat pieni datan tulkitsemista auttava arjen innovaatio, Hakaniemi sanoo.

  • FAKTA
  • Näin mediatalot panostavat digikehitykseen
  • I-Mediat 
  • Liikevaihto: 26,7 milj. euroa
  • Digikehitystiimin koko: 6
  • Alma Media 
  • Liikevaihto: 230 milj. euroa
  • Digiliiketoiminnan osuus liikevaihdosta: 69% (vuonna 2020)
  • Digikehittäjien määrä: 300 henkeä omilla palkkalistoilla ja lisäksi noin 50 henkilön työpanos kuukausittain kumppaniyrityksiltä.
  • Sanoma Media Finland 
  • Liikevaihto: 562,2 milj. euroa
  • Digikehittäjien määrä: Ei kerro
  • Yle 
  • Liikevaihto: 487,6 milj. euroa
  • Digikehitysbudjetti: Noin 20 miljoonaa euroa.
  • Digikehittäjien määrä: Omia ja alihankkijoita yhteensä noin 100
  • Kaleva Media Oy 
  • Liikevaihto: 64,8 milj. euroa
  • Digiliiketoiminnan osuus liikevaihdosta: 20–25%
  • Digikehittäjien määrä: 16 omilla palkkalistoilla ja tarpeen mukaan ostoja kumppani­yrityksiltä
  • Keskisuomalainen Oyj 
  • Liikevaihto: 206,8 milj. euroa
  • Digiliiketoiminnan osuus liikevaihdosta: 12%
  • Digikehittäjien määrä: 20

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.