Tilaa Uutiskirje!

Vaihdamme juttuja, miksemme työkaluja?

Näkökulmat

Kirjoittaja on journalistiikan vierailijaprofessori Tampereen yliopistossa.

Maakuntamedian tulevaisuutta uhkaa ennen kaikkea sen loistava eilinen.

Suomen Lehdistö uutisoi syyskuussa (12.9.) Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimusprojektista, jonka mukaan asiakkaat eivät vaadi maakuntalehden digitalisaatiolta ihmeitä eivätkä halua osallistua sen kehittämiseen.

Siinäkö se oli? Viimeinen kuolinisku.

Maakuntalehti on tyypillinen polkuriippuvainen. Ajan saatossa vakiintuneet toiminnot ja rakenteet jarruttavat sen kehitystä ja uudistusten käyttöönottoa. Päälle jää vanha versio, vaikka tarjolla olisi nykypäivään joustavammin istuva malli.

Maakuntalehti ei eroa muista tuotteista siinä mielessä, että se elää tai kuolee ihmisten arjessa. Historiallinen polku on sille yhtä aikaa taakka ja voimavara.

Vaarallisin tapa suhtautua LUT:n Amanda Piepposen tekemän tapaustutkimuksen tuloksiin on nostaa jalat pöydälle ja antaa periksi. Paljon olennaisempaa on yrittää ymmärtää, mistä tutkimukseen osallistuneiden lukijoiden kokemus syntyy ja miksi heillä on niin alhaiset odotukset maakuntamedian digitaalisia palveluita kohtaan. Mitä maakuntamedian tulisi olla, jotta se voisi olla merkittävä uudella ja ennen kokemattomalla tavalla?

Jokaisen toimituksen tulisi etsiä vastauksia näihin kysymyksiin, vaikkei tutkimuksen tuloksia voi sellaisinaan yleistää.

”Lukijoita ei ole syytä tuomita vanhanaikaisiksi sen perusteella, että he haluavat lukea paperilehteä.”

Journalismin tekijöinä ajattelumme kaipaa säännöllisin väliajoin ravistelua. Toisten ihmisten näkökantojen ja kokemusten ymmärtäminen – kuunteleminen – on keskeinen asia, jotta voimme tehdä merkittävää journalismia.

Lukijoita ei ole syytä tuomita vanhanaikaisiksi sen perusteella, että he haluavat lukea paperilehteä. Toimituksia voi sen sijaan kutsua vanhanaikaisiksi, jos ne eivät pysty vastaamaan digitaalisesti lukijoidensa arjen tarpeisiin, jos ne eivät löydä väylää vuorovaikutukseen eivätkä osaa ottaa lukijoitaan mukaan muutokseen.

Sisällön ja teknologian näkeminen erillisinä asioina tai vain toiseen tukeutuminen johtaa hitaaseen mutta varmaan lukijakatoon ja sitä kautta maakuntamedian kuihtumiseen. Yksikään tuote ei elä ikuisesti nykyisillä asiakkaillaan ja tavallaan toimia.

Miksei kukaan puhu älykkäästä maakuntamediasta? Siitä, kuinka tarjolla olevien palvelujen käyttökokemusta ja älykkyyttä kehitetään yhdessä lukijoiden kanssa.

Paperilehden jutut digitaalisella alustalla julkaiseva maakuntamedia ei ole vielä aidosti digitaalinen tuote. Sen sijaan, että lehdet vaihtavat keskenään juttuja, niiden kuuluisi vaihtaa ideoita ja digitaalisia työkaluja – kehittää niitä yhdessä yli konsernirajojen, koska lehdistä ei tunnu olevan siihen yksin.

Teknisen lautakunnan asiakirjoja kampaava botti osaa poimia niin imatralaisia kuin vaasalaisia kiinnostavia asioita ilman, että vaasalaisten tarvitsee pelätä joutuvansa lukemaan imatralaisten asioista. Yhtä lailla kerronnan tavat, jotka havainnollistavat rakennushankkeita nykyisiä havainnekuvia tehokkaammin, palvelevat lukijoita kaikkialla.

Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-innovaatiokilpailun voittaja palkitaan 250 000 eurolla. Kuka lähtee kanssani kehittämään maakuntamediaa eteenpäin vievää ideaa, jolla osallistua kilpailuun?

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast