Tilaa Uutiskirje!

Uusi ajattelu ojensi avaimet lukijalle

Ajankohtaiset

• Keskipohjanmaan ja paikallislehtien omien verkkolehtien tilalle rakennettiin konsernin yhteinen verkkopalvelu.

• KP24 opettaa lukijat räätälöimään verkon sisällöt mieleisekseen.


Uudistuksen oli tarkoitus
olla vain kasvojenkohotus Keskipohjanmaan verkkosivuille. Sen sijaan konserni päätyi ravistelemaan koko verkkoajattelunsa uusiksi. Samalla oivalluksesta jalostui oma verkkojulkaisujärjestelmä.

Keski-Pohjanmaan Kirjapaino julkaisi alueellisen KP24-verkkopalvelunsa tammikuun loppupuolella. Konsernin yhteinen portaali korvasi erilliset verkkolehdet. Jatkossa siis Keskipohjanmaa, Kalajokilaakso, Kokkola-lehti, Haapavesi-lehti, Vieskalainen, Lestijoki, Nivala, Selänne ja Perhonjokilaakso löytyvät samasta osoitteesta. Koko konsernilla on vain yksi verkko­brändi.

Omaa verkkolehteä ei tule kovin ikävä, enkä usko että lukijatkaan ovat sitä kaivanneet. (Katariina Anttila, päätoimittaja, Haapavesi-lehti ja Selänne)

– Aiemmin meidän ja Kalajokilaakson verkkosivut kilpailivat kävijöistä. Halusimme konsernin sisäisestä kilpailutilanteesta pois ja kävijämäärämassan kootuksi samaan palveluun. Kaupallisen näkyvyyden kannalta mahdollisimman laaja alueellinen palvelu on parempi, sanoo Hannu Lehto, Keskipohjanmaan toimituspäällikkö.


Yhteistyö vapauttaa voimat paperilehteen

Haapavesi-lehden ja ilmaisjakelulehti Selänteen päätoimittaja Katariina Anttila ei koe pienten lehtien omista verkkolehdistä luopumista menetykseksi.

– Meillä ei ollut resursseja omien sivujen ylläpitämiseen. Päivitimme vain muutaman uutisen viikoittain. Omaa verkkolehteä ei tule kovin ikävä, enkä usko että lukijatkaan ovat sitä kaivanneet, sanoo Anttila.

Anttila uskoo, että yhteistyössä voimavarat suuntautuvat järkevämmin siihen, mistä lehden leipä tulee. Paikallislehti tuottaa omalta paikkakunnaltaan uutisia yhteiseen verkkopalveluun.

> Vinkki: Mieti miten pitkälle verkkoyhteistyön voisi viedä. Yhteisessä verkkopalvelussa suuremmat kävijämäärät on helpompi muuttaa mainostuloiksi.


Lukija voi rakentaa oman etusivunsa

Uuden KP24-verkkopalvelun rakenne ja ulkoasu poikkeavat merkittävästi tavanomaisista verkkolehdistä. Etusivun rakenne perustuu moduuleihin, eli otsikoita eri teemoista kokoaviin laatikoihin. Lukija voi räätälöidä etusivun mielensä mukaan: mitä moduuleita haluaa nähdä ja missä järjestyksessä.

– Vanhoilla sivuilla huomasimme, että lehden eri osastot kilpailivat näkyvyydestä. Kaikki halusivat näkyä hyvällä paikalla. Vaarana oli, että etusivusta tulee täysi ja sekava. Nyt annamme lukijan päättää itse, kertoo Lehto.

Pääpaikalla on kiinteästi isompi laatikko, joka sisältää pääuutisia. Muut ovat lukijan itse valittavissa ja liikuteltavissa. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi alueuutiset, kauppatori, galleria, kolumnit, tapahtumakalenteri, sää ja eri uutisosastot.

Räätälöintiä on tarkoitus viedä vähitellen vielä pitemmälle. Etenkin alueellista kohdentamista kehitetään. Jatkossa lukija voi valita, minkä paikkakunnan uutisten haluaa korostuvan, tai tehdä erillisen moduulin omaa asuinkuntaansa koskevista uutisista.

Yksittäiset moduulit tai teemasivustot voidaan laittaa tunnistautumisen, kanta-asiakkuuden tai maksullisuuden taakse, jos niin halutaan. (Juha Erkkilä, johtaja, Kosila Digimedia)

Verkkopalvelu on tehty sitä varten luodulla uudella P2-julkaisujärjestelmällä. Sen on kehittänyt Keski-Pohjanmaan Kirjapainon sähköisen liiketoiminnan yksikkö Kosila Digimedia.

– Räätälöitävyys ja käyttäjälähtöisyys ovat peräisin pari vuotta sitten avatusta iGooglesta, jossa oman näkymänsä voi rakentaa itse. Myöhemmin vastaavaa on tullut myös esimerkiksi BBC:lle. Ajattelimme, että sama on mahdollista tuoda lehtien verkkosivuille, kertoo Juha Erkkilä, Kosila Digimedian johtaja.

Järjestelmässä on myös helpotettu vuorovaikutteisuuden rakentamista. Esimerkiksi erilaisten kyselyiden, kilpailuiden ja äänestysten tekeminen on nyt toimitukselle vaivatonta.

> Vinkki: Räätälöitävyys ja käyttäjälähtöisyys ovat nyt modernin verkkopalvelun avainsanoja. Etsi vaikutteita edelläkävijöiltä ja sosiaalisesta mediasta.


Kaiken nettisisällön kokoava portaali

Teknisesti moduuleissa on kyse siitä, että ohjelma poimii otsikoita eri lähteistä ja kasaa niitä halutulla tavalla laatikoihin. Etusivua voisi siis verrata rss-syötteiden lukuohjelmaan.

– Mikä tahansa internetissä julkaistu tieto voidaan poimia etusivulle otsikoiksi. Tämä mahdollistaa sen, että saamme sivuille myös minkä tahansa yhteistyökumppanin materiaaleja vaivattomasti, kertoo Erkkilä.

Erimerkiksi nyt sivuilla on omat laatikot VR:n liikennetiedotteille, seurakuntien tapahtumille ja MTV3:n uutisotsikoille. Otsikkolinkit johtavat yhteistyökumppaneiden omille sivuille.

– Tarkoitus on lisätä yhteistyötä paikallisten toimijoiden, esimerkiksi terveydenhoitoalan ja paikallisten yritysten kanssa, kertoo Lehto.

Tulevaisuudessa lukija voisi perustaa näkymäänsä omia moduuleita ja tilata niihin haluamansa rss-syötteet. Se tarkoittaa, että palvelusta voisi tulla kaiken lukijoiden käyttämän internet-sisällön portaali.

– Lähdemme varovasti liikkeelle ja opetamme lukijoita räätälöintiin. Vähitellen lisäämme yhteistyökumppaneita, sanoo Erkkilä.

Vaikka julkaisujärjestelmä on uusi, toimittajan työ ei juuri muutu. Keskipohjanmaassa, tai muissakaan konsernin lehdissä, ei ole verkkotoimitusta tai erikseen nimettyjä verkkotoimittajia. Kaikki tuottavat sisältöjä myös verkkoon.

Käytännössä toimittajat julkaisevat juttunsa suoraan toimitusjärjestelmä Doriksesta siirtämällä juttunsa oikeaan kansioon. Myös P2-verkkojärjestelmässä voi kirjoittaa suoraan juttuja, mutta se ei ole useimmiten tarpeen.

Uuden järjestelmän vahvuutena Hannu Lehto pitää joustavuutta. Toimitus voi esimerkiksi luoda uusia moduuleja tarpeen mukaan.

– Aikaisemmin jos verkkosivuille haluttiin uusi osio, piti mennä ict-osastolle neuvottelemaan. Teknisen osaamisen tarve on vähentynyt ja muutoksia voi tehdä itse, sanoo Lehto.

> Vinkki: Verkon luonteeseen kuuluu verkostojen rakentaminen ja linkkaaminen. Mieti miten saat tehtyä omista sivuistasi lukijan verkonkäyttöä ohjaavan keskuspisteen.


Mainonnasta tuli kohdennettua

Uusi verkkoajattelu muutti myös tavan myydä ja esittää verkkomainontaa. Kaikesta mainonnasta tuli kohdennettua ja veloitus perustuu nyt näyttökertojen määrään. Mainontaa voidaan kohdentaa alueen tai juttujen sisällön mukaan.

– Toholammin K-market voi laittaa mainoksensa vain omaa paikkakuntaa koskevien juttujen yhteyteen, kertoo Hannu Lehto.

Mainoksia on kiinteillä paikoilla, mutta myös yksi etusivun liikuteltavista moduuleista on ilmoituspaikka.

Tulevaisuuden liiketoimintamallit on otettu jo huomioon uudistusta tehtäessä. Tekniset valmiudet on olemassa myös sisältöjen laittamisessa maksullisiksi.

– Yksittäiset moduulit tai teemasivustot voidaan laittaa tunnistautumisen, kanta-asiakkuuden tai maksullisuuden taakse, jos niin halutaan, kertoo Erkkilä.


Muita uudistajia

  • HSS-mediaan kuuluvien Österbottens Tidningin, Vasabladetin ja Syd Österbottenin verkkosivut on uudistettu. Sivuilla on mm. helpotettu navigointia ja kasvatettu kuvien kokoa.
  • Uudenkaupungin Sanomat uudisti nettisivunsa tammikuun puolivälissä. Sivuilla tarjotaan nyt aiempaa enemmän juttuja, kuvia ja palveluita. Uutisiin lisättiin kommentointimahdollisuus.
  • Forssan Lehti uudisti verkkosivunsa helmikuun alussa. Sivujen ilme on nyt ajanmukaisempi.
  • Ilta-Sanomat avasi nettiin uuden perhe-elämään keskittyvän osion yhteistyössä Sanoma Magazines Finlandin kanssa. Sivustolla käsitellään mm. lapsiin, odotusaikaan, talouteen, terveyteen ja vanhemmuuteen liittyviä asioita.
  • Iltalehti uudisti urheilusivujensa sisältöä ja ulkoasua. Tavoitteena on havainnollisempi ja värikkäämpi urheilupaketti.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast