Sulje

Uhkana uutiserämaat – Pekka Mervolan mielestä alueellinen journalismi tarvitsee pysyvää tukea

mediapolitiikka

Koronakriisi on kääntänyt monen mediavaikuttajan mielen hyväksymään valtiontuen, vaikka alaa pidetään tukikriittisenä.

Muistatteko kuolemanlaakson? U-käyrän näköisen paikan, joka on tuttu ainakin Pekka Mervolan puheista. Hän analysoi vuosia sitten, että noin puolet perinteisestä mediasta tulee kuolemaan 2010-luvulla.

Nyt vuosikymmenen päätyttyä sanomalehti Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Mervola myöntää, että laakso ei ollut yhtä syvä eikä kehitys niin nopea kuin hän arvioi. Vertauskuvan ydin pätee hänen mielestään yhä.

– Vielä ollaan siellä syvällä. Markkinan putsautuminen on käynnissä. Uskon, että lopputulos on kuitenkin voimakkaasti karsiva.

Syypää on lyhyesti verkko: uusi teknologia muutti median kulutuksen ja sotki tulovirrat.

Näkyykö laaksossa mitään valoa?

– Onhan paljonkin valoa näkyvissä. Digitaaliset tilaukset lisääntyvät kaikissa maakunta- ja aluelehdissä, ja aika hyvää tahtia lisääntyvätkin. Kysymys on, onko kasvu liiketoiminnallisesti riittävän nopeaa ja mikä on omistavan yrityksen kyky sietää aikaa.

”Voimme tietenkin katsoa, että markkina hoitaa tämän. Silloin täytyy hyväksyä myös seuraukset yhteiskunnan ja demokratian toimintaan.”

Mervolan mukaan nyt tarvitaan yhteiskunnan tukea alueelliseen uutistoimintaan.

– On hassua, että merkittävää tukea on jaettu MTV:lle ja Sanoman enemmistöomistamalle STT:lle. STT:n tuki on tietenkin alalle hyväksi. Valtakunnallisella tasolla meillä on kuitenkin vaihtoehtoja uutisvälineissä. Sen sijaan jos maakuntalehti tai paikallislehti putoaa pelistä, paikalliselle päätöksenteolle ei ole seuraajaa.

Tuen pitäisi Mervolan mielestä olla merkittävää, pysyvää ja kohdistua journalismiin. Sitä pitäisi jakaa ilman sisällön arviointia, esimerkiksi tilaajamäärään, toimituksen henkilömäärään tai liikevaihtoon sidottuna. Tilaushinnan arvonlisäveron poisto kelpaisi.

– Voimme tietenkin katsoa, että markkina hoitaa tämän. Silloin täytyy hyväksyä myös seuraukset yhteiskunnan ja demokratian toimintaan. Se on ideologinen valinta.

Ja ne seuraukset: Mervola uskoo, että syntyy alueellisia uutiserämaita. Niiltä puuttuisi puolestapuhuja ja uutisseuranta, jolloin yhteisön kiinteys ja koko alue voi heiketä.

Yhteiskunta jakautuisi entisestään. Mervolan mukaan maakunta- ja paikallislehtiä on perinteisesti luettu laajasti eri taustoilla. Jos lehdet katoavat, eliitti löytää uutislähteensä mutta osa siirtyy kevyemmän sisällön pariin tai ei kuluta journalismia lainkaan. Näin on osittain jo käynyt.

– Kun ihmisille syntyy ihan erilainen käsitys siitä, millainen tämä maa on, se repii heitä poliittisesti eri suuntiin.

”Tukeminen yleensä johtaa siihen, että tulee tarve tukea jotain toista ja niin edelleen.”

Mediapolitiikassa tapahtuu nyt paljon. Tulossa on väliaikaista koronatukea ja pohdinnassa pysyvä tukijärjestelmä. Jakeluun haetaan ratkaisuja ja Ylen tehtävää ollaan rajaamassa.

Kaikki eivät tuista kuitenkaan innostu.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven ilmoitti keväällä Helsingin Sanomissa, ettei ”ole halukas menemään valtion kukkarolle” vaikka ymmärtääkin tuen STT:lle ja alueellisille lehdille.

Tätä suoremmin tukikriittinen on Sanoman kustantaman Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

– Pohjimmiltaan valtiontukia ei pitäisi olla, ei myöskään Ylellä niihin asioihin, joihin valtiontukia ei voi EU-sääntelyn mukaisesti käyttää.

Ongelma on Tuulensuun mielestä se, etteivät tuet toimi reilusti – eivät lopulta edes kuluttajan eli laskun maksajan hyväksi. Hän toivoo mediapolitiikalta toimintaedellytysten kilpailuneutraalia parantamista.

– Tukeminen yleensä johtaa siihen, että tulee tarve tukea jotain toista ja niin edelleen.

Tilausten arvonlisäveron Tuulensuu kuitenkin haluaisi nollaan, sillä verottamatta jättäminen ei hänen mielestään ole valtiontukea. Lisäksi amerikkalaiset alustayhtiöt pitäisi saada julkaisijavastuuseen ja verovelvollisiksi sinne, missä niiden tuottama arvonlisä syntyy.

”Kun mennään hankalampiin ympäristöihin, muuttotappiopaikkakunnille, toimintaa on vaikea pyörittää.”

Virtaus käy kuitenkin toiseen suuntaan, ainakin pieni puro: perinteisesti tukikriittisessä uutismediassa on koronakriisin aikana ollut liikettä siihen suuntaan, että tuet voidaan hyväksyä.

Yksi tukiin aiempaa suopeammin suhtautuvista on 14:ää pohjoissuomalaista lehteä kustantavan Suomalaisen Lehtipainon toimitusjohtaja Tenna Talvi-Pietarila. Hän ajattelee asiassa myös konsernin painon asiakkaiden tilannetta.

Talvi-Pietarilan mielestä tärkeintä mediapolitiikkaa olisi tuen kohdentaminen jakelun turvaamiseen ja toisaalta digisiirtymään, johon on vain vähän resursseja pienissä yrityksissä.

– Näen, että jonkinlaista siirtymätukea tarvitaan, hän sanoo.

Myös viittä paikallislehteä julkaisevan Pirmediat Oy:n toimitusjohtaja Olli Sirén kertoo oman tukikriittisyytensä vaihtuneen kirkkaaksi ymmärrykseksi, että paikallislehdet tarvitsevat pysyvää tukea.

– Oma ympäristömme Tampereen vaikutuspiirissähän on luksusta: muuttovoittopaikkakuntia, osaavaa porukkaa, yhtiössä asiat aika hyvin. Mutta kun mennään hankalampiin ympäristöihin, muuttotappiopaikkakunnille, toimintaa on vaikea pyörittää.

– Moni pienempi lehti, jolla ei ole konsernitaustaa tukena, on tosi vaikeuksissa.

Jakelun hinta on Sirénin mukaan noussut ”tähtitieteellisesti” ja riistäytyy nykyvauhtia sellaiseksi, ettei siihen ole kenelläkään varaa.

– Toivottavasti syntyisi sellainen postiratkaisu, että hinnat pysyisivät jossakin tolkuissa, Sirén sanoo.

Kaupunkilehti Alueviestin päätoimittaja Maija Latva sanoo, että tärkeintä olisi hoitaa jakelu kuntoon – kustannusten nousun ohella laatu.

Sastamalalaisen Alueviestin ongelma on, että Posti kohtelee osoitteetonta lehteä kuin mainosta. Alueviesti ei pääse ensi vuoden alusta varhaisjakeluun. Päiväjakelua taas vaikeuttaa, että tiettyinä päivinä Posti jakaa vain omaa kilpailevaa mainostuotettaan Postinen-lehteä.

Latva muistuttaa, että mainosrahoitteisille julkaisuille, kuten kaupunkilehdille, tilausten arvonlisäveron poisto ei toimi. Ne tarvitsevat suoran tukimuodon.

Ja kun toimintaedellytyksistä puhutaan, lehtien edustajia närästävät tietenkin julkisin varoin tuotetut ilmaissisällöt – eikä nyt puhuta Ylestä.

Useampi haastateltava nostaa esille sen, että kuntien viestintäorganisaatiot ovat alkaneet toimia paikallisina sisällöntuottajina: tehdä juttuja yrityksistä ja yhteisöistä.

– En tiedä yhtään paikallislehteä, jolle Yle olisi iso ongelma paitsi periaatteellisesti. Se on enemmän isojen toimijoiden ongelma. Mutta tämä kuntien tekeminen on jotain megahullua ja hyvin voimakkaasti pienten ongelma, Olli Sirén sanoo.

”En tiedä yhtään paikallislehteä, jolle Yle olisi iso ongelma paitsi periaatteellisesti. Mutta tämä kuntien tekeminen on jotain megahullua.”

Takaisin kuolemanlaaksoon. Täytyy vielä kysyä, mikä on median oma vastuu kuopasta nousemisessa. Ovatko sanomalehdet satsanneet riittävästi digikehitykseen?

– Medialla on itsellään täysi vastuu, Pekka Mervola sanoo.

Hän pitää alaa ymmärtämättömien puppupuheena ja katteettomana itsesyyllistämisenä ajatusta, ettei kehitykseen olisi panostettu.

– Media-ala on panostanut digitalisaatioon niin paljon kuin on ollut resursseja ja niin paljon kuin kuluttajilta on löytynyt vastetta. Olisiko lisäsatsaamisella saatu merkittävästi parempia palveluita? Ei olisi. Lopulta kyse on siitä, mitä ihmiset haluavat.

Mervolan mukaan parasta digiin panostamista on sisältöihin panostaminen. Tekijöiden määrää ei vain ole pystytty lisäämään, päinvastoin.

– Kestävässä kasvussa myös sisältöjen tekijöiden määrää pystyttäisiin lisäämään. Kun siihen päästään, kuolemanlaakso alkaa olla ohitse.

 

Mediapolitiikassa tapahtuu

  • Journalismin 5 miljoonan koronatuki jaetaan loppuvuonna. Uutistoimistotukeen on varattu 2,5 miljoonaa euroa.
  • Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä alkaa pohtia pysyvää journalismin tukea, joka ehtisi voimaan aikaisintaan vuoden 2022 alussa.
  • Jakelun uudistamista selvittänyt työryhmä esitti kirjepostin jakelun supistamista kolmeen päivään viikossa ja 10–15 miljoonaa euroa tukea sanomalehtien jakeluun haja-asutusalueilla. Uusi postilaki tulee voimaan vuonna 2022.
  • Uusi Yle-laki etenee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Sen on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit