Media vaatii vallanpitäjiltä läpinäkyvyyttä, jotta heidän toimintaansa on helpompi arvioida. Mutta kuinka läpinäkyvästi mediat itse toimivat? Saako tavallinen lukija sanomalehtien verkkosivuilta riittävästi tietoa niiden toiminnasta ja sidonnaisuuksista?
Suomalaisen media- ja viestintäpolitiikan tilaa luotaavan tutkimushankkeen viime vuonna julkaistun loppuraportin perusteella läpinäkyvyys vaihtelee lehdestä ja mediakonsernista toiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tilaamaa raporttia varten tutkijat kävivät läpi 134 median verkkosivut. Peräti neljänneksestä tutkituista verkkoetusivuista ei löytynyt tietoa siitä, mihin konserniin kyseinen media kuuluu. Lisäksi vain neljän median verkkosivuilla oli selkeästi nähtävissä toimituksen eettiset linjaukset tai oikaisukäytännöt.
Lain mukaan verkkojulkaisussa on kerrottava julkaisijan ja vastaavan toimittajan nimi. LVM:n raportissa tutkijat kuitenkin suosittelevat kertomaan myös esimerkiksi konserniyhteyksistä sekä toimituksen eettisistä linjauksista. Suomen Lehdistö kysyi suurimmista mediakonserneista, onko niillä aikeita lisätä avoimuutta verkossa.
Almalta periaatteet verkkoon
Konkreettisia suunnitelmia on ainakin Alma Mediassa, jonka mediat ovat sitoutuneet julkaisemaan toimitukselliset periaatteensa verkkosivuillaan tämän vuoden loppuun mennessä. Periaatteissa linjataan, miten mediat käytännössä toteuttavat totuudenmukaista, läpinäkyvää ja moniarvoista journalismia.
Sanomaltakin kerrotaan, että toimenpiteitä LVM:n raportin mukaisten suositusten toteuttamiseksi on aloitettu.
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen toteaa, että Julkisen sanan neuvoston jäsenyydestä kertominen on ollut yksi vastuullisuuden korostamiseen tähtäävä hanke.
Hän sanoo vastuullisuuden olevan asia, joka on otettava huomioon jokapäiväisessä työssä esimerkiksi avaamalla juttuprosesseja silloin, kun yleisö tuntuu tietoa tarvitsevan. Esimerkiksi lokakuussa lehden vastaava päätoimittaja Kaius Niemi perusteli kolumnissaan, miksi Helsingin Sanomat julkaisi Hongkongin itsehallintoalueen mainoksen etusivullaan.
Myös Alman vastauksessa korostettiin toimituksellisten päätösten avaamista tarpeen mukaan päivittäisessä työssä.
Oikaisut yhtenäisiksi
Keskisuomalainen omistaa jo liki 70 tilattavaa lehteä ja kaupunkilehteä. Suurimmassa osassa Keskisuomalaisen lehtiä esimerkiksi konserniyhteydet on selkeästi kerrottu, mutta keväällä yhtiöön liittyneen Kaakon Viestinnän lehtien sivuilta konsernista ei suoraan löydy tietoa.
Digikehityspäällikkö Ville Grahn Keskisuomalaisesta sanoo, että konsernin verkkopalveluiden tekniikat ja rakenteet on tarkoitus yhtenäistää ensi vuoden aikana, joten viimeistään silloin konserniyhteys tuodaan kaikkien lehtien verkkopalveluissa näkyviin samalla tavalla.
”Ensi vuonna julkaistavassa konsernin lehtien yhteisessä verkkopalvelussa on myös suunniteltu oikaisuille yhtenäinen ja lukijan kannalta läpinäkyvä julkaisutapa.”
Grahnin mukaan Keskisuomalaisen lehdissä pyritään läpinäkyvyyteen esimerkiksi kokoamalla oikaisut verkossa yhteen paikkaan.
– Ensi vuonna julkaistavassa konsernin lehtien yhteisessä verkkopalvelussa on myös suunniteltu oikaisuille yhtenäinen ja lukijan kannalta läpinäkyvä julkaisutapa, Grahn toteaa.
Konsernin lehtien sivujen alalaidassa on myös linkki JSN:n Vastuullista journalismia -kampanjan sivuille.
Yhteystiedot piilossa
Avoimuutta odottavaa lukijaa saattaa ihmetyttää, että suurten medioiden verkkosivuilta ei aina löydy edes kaikkien päällikkötoimittajien nimiä saati puhelinnumeroita. Lisäksi tiedot saattavat olla vaikeasti löydettävissä. Harvalla medialla toimituksen yhteystietoihin pääsee kiinni yhdellä klikkauksella.
Alma Mediasta perustellaan, että esimerkiksi Iltalehden ja Kauppalehden suurissa toimituksissa ei käytännön syistä nähdä tarpeelliseksi julkaista kaikkien toimittajien yhteystietoja. Koska tiedot eivät tilateknisistä syistä mahdu printtiin, ei niitä ole listattu verkossakaan. Toimittajien puhelinnumerot saa pääsääntöisesti Alman puhelinvaihteesta tai hakupalveluista.
Toisaalta kyse on myös turvallisuudesta: varsinkin Iltalehden käsittelemät aiheet saattavat olla sellaisia, että palautetta ei ole syytä ohjata toimittajien kännyköihin. Päinvastoin joskus puhelinnumeroita on aiheellista jopa salata, Alman vastauksessa todetaan.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteystiedoissa on mainittu toimituksen johdon nimet sekä eri osastojen sähköpostiosoitteet, joita seurataan myös viikonloppuisin ja iltaisin. Sanomasta perustellaan linjausta sillä, että näin yhteydenotot eivät jää yksittäisten ihmisten harteille.
Keskisuomalainen-konsernin mediat sen sijaan kertovat verkossa pääsääntöisesti kaikkien toimituksellisten työntekijöidensä nimet ja puhelinnumerot.
Pitäisikö medioiden olla avoimempia verkossa?
ARTO HENRIKSSON
Loviisan Sanomien päätoimittaja
Lehtien käytännöt poikkeavat kovasti toisistaan, mutta keskimäärin selkeästi parempaan suuntaan on menty. Lähtisin siitä, että lehtien pitäisi kertoa mahdollisimman laajasti mutta selkeästi taustoistaan, toimituksesta ja asiakaspalvelusta sekä varsinkin lukijoiden ja tilaajien oikeuksiin kuuluvista asioista. Meillä esimerkiksi on verkkosivuilla ohjeet ja erillinen lomake oikaisun tekemistä varten, lupaus oikaisupyynnön käsittelemiseen viipymättä sekä linkki JSN-kantelun tekemistä varten.
SANNA KESKINEN
Kainuun Sanomien päätoimittaja
Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta jostain syystä oman toiminnan läpinäkyvyyden vaaliminen ei ole ollut median prioriteettilistalla kovin kärjessä. Ainakin mahdollinen konsernirakenne on hyvä avata, eikä haitaksi olisi kertoa lehden historiasta tai roolista omalla levikkialueellaan sekä arvoista ja toimintaperiaatteista. Esimerkiksi kaikkien toimittajien suorien puhelinnumeroiden julkaiseminen netissä on kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Osalla työnumero on ainoa numero, ja nykyaikana avoimuutta rajoittavat turvallisuus- ja häirintäasiat.
