Media-alan tulevaisuutta ennakoiviin trendiraportteihin pätee sama, mikä pitkään päti uutismedian kesätoimittajahakuihin: julkaisu sen kuin aikaistuu.
Konsulttiyhtiö Activaten kaksisataaneljäsivuinen teknologiaan ja mediaan keskittyvä trendipaketti oli valmis jo lokakuussa 2023. Sen ja tammikuun 2024 välissä ilmestyy tuhansia sivuja tulevaisuusasiaa uutismediasta, suoratoistosta, elokuvista, musiikista, pelaamisesta, kirjojen kustantamisesta, mainonnasta ja tekoälystä.
Katsotaanpa.
Arkistomateriaalien ja vanhojen sisältötuotteiden merkitys mediatoimijoille nousee (tutkimusyhtiö Kantarin 2024 Media Trends and Predictions).
Mainosalan kokonaistulot kasvavat viisi prosenttia Pariisin olympialaisten, muiden isojen urheilutapahtumien sekä Yhdysvaltain presidentinvaalien vuoksi (Talouslehti The Economistin 10 bisnestrendiä vuodelle 2024).
Generatiivinen tekoäly kiihdyttää metaversen kehitystä – virtuaalisten maailmojen ja alustojen rakentamista ja niihin sijoittamista. Kaikkien yhtiöiden on luotava metaversestrategia (Activate).
Tällaisille raporteille on tilaus. Ne tarjoavat punnittua näkemystä strategia- ja toimintaympäristötyön tueksi: mistä etsiä kasvua ja millä riskillä.
Sitten se mutta.
Toisin kuin aikoinaan väitettiin, tableteista ei tullut lehdille tärkeintä digialustaa (kuten Aikakausmedia.fi ennustekatsauksessaan havaitsi).
Mikromaksaminen ei yleistynyt niin kuin ajateltiin.
Virtuaalitodellisuuslaseilla ei kuluteta uutisia.
Video ei syrjäyttänyt tekstiä.
Toisaalta:
Datasta tuli mediayhtiöille entistä arvokkaampaa.
Podcastit ja muu audio hyppäsivät valtavirtaan.
”Metaversen päähavainnokseen nostanut Activate myy metaverse-konsultointia. Koko termiä ei mainita lainkaan konsulttikollega Deloitten 150-sivuisessa teknologiaa, mediaa ja viestintää käsittelevässä paperissa.”
Tulevaisuusraporteista saa eniten irti, kun muistaa kolme asiaa.
1. Ole lähdekriittinen. Painotuksiin vaikuttaa, missä bisneksessä tekijätaho on. Hyvä merkki on kattava lähteytys sekä se, jos yleistäviä väitteitä tukemaan on teetetty väestöedustavia kyselytutkimuksia.
2. Ei kaikkia munia samaan koriin. Jos raportissa sanotaan, että nyt se-ja-se ilmiö breikkaa valtavirtaan, ei kannata heti parahtaa kulmahuoneisiin, miksi viivyttelemme. Joku ehkä muistaa, mitä vuosia sitten tapahtui sille amerikkalaismedialle, joka käytännössä luopui tekstimuotoisista uutisista perustaakseen palvelun vain uutisvideoille. Loppu tuli.
3. Älä katso vain tulevaan. Katso välillä taakse nähdäksesi eteenpäin, vai miten se sanonta menee. Jälkikäteen on ollut helppo todeta, että ennusteet eivät ole väärässä tai oikeassa vaan sekä että. Median kehitys on ollut aaltomaista, ei suoraa viivaa.
Lähdekriittisyydestä esimerkiksi sopii metaverse. Tuo vuoden 2021 muotisana, jolla viitattiin unelmaan yhteisestä vuorovaikutteisesta virtuaalisesta universumista.
Metaverse-sateenvarjon alle halutaan ujuttaa kaikkea, koska joku uskoo hypen myyvän. Metaversen päähavainnokseen nostanut Activate myy metaverse-konsultointia. Koko termiä ei mainita lainkaan konsulttikollega Deloitten 150-sivuisessa teknologiaa, mediaa ja viestintää käsittelevässä paperissa.
Uutismedian vinkkelistä paras nippu näkemystä on mielestäni Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin vuosittainen ja osumatarkaksi osoittautunut katsaus, joka ilmestyi tänään. Siitä ilmenee esimerkiksi, että vuonna 2023 verkkoliikenne Facebookista uutismedioihin laski 48 prosenttia, ja mitä 56 maan uutismediapomot ja -asiantuntijat asiasta ajattelevat.
Ei ole epäselvää, etteikö generatiivinen tekoäly mullistaisi myös media-alaa. Mutta senkin kohdalla on hyvä muistaa vanha viisaus, jonka mukaan ihmiset aina yliarvioivat läheisen tulevaisuuden ja aliarvioivat kaukaisen.
