Tilaa Uutiskirje!

Tiukka priorisointi ohjaa tekemistä norjalaisessa Amediassa, jonka digitilausten kasvu vain jatkuu

Toimituksen tarvehierarkia osoittaa, mikä on tärkeää Amediassa. Norjalaisen alueellisen sanomalehtikustantajan lehtien tilausmäärät ovat nousseet jo vuosia.

Tällä hetkellä tilausperuutukset ja niiden estäminen työllistävät Amediassa, kertoo Pål Nedregotten. Kuva: Vesa Ranta|
Ajankohtaiset

Norjalainen alueellisia ja paikallisia sanomalehtiä kustantava Amedia oli kaksi vuotta sitten huimassa vedossa: uusia digitilauksia tuli konsernitasolla 650 päivässä, tilauksia oli enemmän kuin koskaan ja jopa 53 paikallisen lehden tilausmäärä oli kasvussa.

Tilausmäärän kasvu jatkuu yhä, vauhti vain on hidastunut, kertoo varatoimitusjohtaja Pål Nedregotten Suomen Lehdistölle.

– Uudet tilaajat enemmän kuin kompensoivat tilausten menetykset. Kasvu tulee kokonaan digikanavista. Tilauksista noin puolet on puhtaasti digitaalisia ja loput yhdistelmätilauksia.

Nedregottenin mukaan kuitenkin myös tilausperuutusten määrä on nousussa. Tätä lehdissä yritetään taklata sitouttamalla tilaajia entistä paremmin myös kuluttamaan sisältöjä, ei vain maksamaan.

Yksi syy Amedian nyt jo 74 sanomalehden poikkeuksellisen hyvään tilauskehitykseen on käyttäjädata ja sen pohjalta tehdyt jatkuvat muutokset sisältöön.

– Pointti on yhä melko lailla sama kuin vuonna 2017. Olemme yhdistäneet journalistisen ja taloudellisen missiomme: paikallisen toimituksellisen arvon tuottaminen on elintärkeää tuloksen synnyttämisessä.

Nedregottenin mukaan työtä konsernissa priorisoidaan kuusikohtaisen toimituksen tarvehierarkian avulla. Hierarkia osoittaa, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mihin voidaan käyttää aikaa vasta, kun pohja on kunnossa.

Vuoden 2019 tarvehierarkiaa Pål Nedregotten on avannut tarkemmin kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n blogissa.

Uutistoiminnan tarvehierarkian tärkein kohta, perustus, on toimiva organisaatio, työkulttuuri ja johtaminen.

Amediaan on perustettu 11-henkinen toimituksellinen kehitysryhmä, jonka jäsenten tehtävä on tukea etenkin paikallisten toimitusten johdon onnistumista ja muuttaa toimituksellista kulttuuria pala palalta. Tämä tapahtuu muun muassa jakamalla parhaita käytäntöjä lukijoiden ja tilaajien sitouttamiseen.

Kaikki tärkeimmät datan pohjalta saadut opit on koodattu yhteen toimitukselliseen dashboardiin eli näkymään, josta tekijät voivat nopeasti tarkastaa tämän hetkisen suorituksen kullekin lehdelle erikseen laadituilla tärkeimmillä avainmittareilla.

Amediassa on myös muun muassa kehitetty suunnittelua, jotta myöhäisillan, varhaisen aamun ja viikonlopun tarjonta yleisölle on riittävän kattavaa. Tarkka suunnittelu auttaa siinäkin, että printin jutut syntyvät pitkin päivää eikä kiire paperilehden deadlinen alla vie resursseja.

Seuraavaksi tärkeintä on journalistisen tuotannon laadusta ja määrästä huolehtiminen.

Toimituksen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon laajasti luettuja juttuja joka päivä. Tärkein maali tässäkin on kuitenkin pitää nykyiset tilaajat tyytyväisinä ja hankkia uusia. Amediassa mitataan tarkasti myös juttujen määrää ja pidetään huolta siitä, että tuotantoa on riittävästi.

Kolmas hierarkian taso on jo merkittävästi eksaktimpi: Uutisorganisaation pitäisi nähdä vaivaa ollakseen ensimmäinen, joka kertoo uutiset.

Tuoreimmat, nopeasti kerrotut uutiset saavat sekä tilaajat että ei-tilaajat palaamaan lehden verkkopalveluun. Amediassa onkin havaittu, että vahvan uutisdeskin luominen on tärkeää akuuttien uutistilanteiden hoitamiseksi.

Neljänneksi tasoksi Amediassa on nostettu videot, mutta vasta neljänneksi: videotuotantoon kannattaa lähteä, kun pohja on kunnossa.

Norjalaiset lukijat eri alueilla ovat olleet innokkaita maksamaan videosisällöstä, silloin kun ne ovat luonteva osa muuta journalismia. Amedia on kertonut aiemmin, että yksi suuri tilausten tuoja sen lehdissä on ollut juniorijalkapallon otteluiden live-lähetykset.

Kun paletti on jo aika hyvin kasassa, on aika tavoitella heikosti palveltuja kohderyhmiä.

Vaikka tilaajakunta olisi laaja, luultavasti on lukijaryhmiä, joita journalismi ei riittävästi tavoita.

Amediassa on esimerkiksi huomattu, että naiset esiintyvät journalistisissa teksteissä merkittävästi miehiä harvemmin – tosin mitä pienempi lehti, sitä tasa-arvoisempi sukupuolijakauma on. Konsernissa on myös havaittu, että mitä enemmän naisia mainitaan jutuissa, sitä enemmän naisia on myös lukijoina.

Vasta viimeisenä tulevat uudet formaatit, kuten podcastit, ääniohjaus ja Instagram-sisältöjen hionta.

Kaikki nämä voivat sitouttaa asiakkaita, mutta ne ovat vain kakun kuorrutusta, Pål Nedregotten muistuttaa.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast