Tilaa Uutiskirje!

Tekoälyn luomia kuvia käytetään jo vaalivaikuttamiseen – toimitusten syytä epäillä kaikkea somen kuvamateriaalia 

Näkökulmat

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori.

Donald Trump kaulailemassa afrikkalaisamerikkalaisia naisäänestäjiään, Joe Biden soittelemassa ihmisille ja kehottamassa olemaan äänestämättä esivaaleissa, tavallistakin vatsakkaampi Trump lyömässä palloa golfkentällä.  

Esimerkit ovat todellisia mutta niiden sisältö tekaistua – Trump oli liitetty tilanteisiin, joissa hän ei ollut ollut ja Bidenin ääni oli kloonattu.

Tekoälyllä tuotetut kuvat, videot ja äänet ovat saavuttaneet sellaisen tason, jossa moni ei kykene enää tunnistamaan niitä feikeiksi. Niiden tekemiseen ei tarvita koodaustaitoa tai visuaalista osaamista. Pelkän tekstikuvauksen perusteella tekoäly voi luoda jopa aidon näköisiä videoita.  

Vastikään somesyötteessä osui silmiini video, jossa kaksi merirosvolaivaa taisteli keskenään kahvikupissa riehuvassa myrskyssä. Vain kahvikupin reunojen liikkuminen paljasti kyseessä olevan tekoälyn luomus. 

Erityisen käyttökelpoista tämä tekniikka on vaalivaikuttamisessa, jota ei tee välttämättä vieras valtio vaan ehdokkaiden kannattajat. Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät, joten Facebookin ja Instagramin omistajayhtiö Meta ilmoitti aloittavansa jälleen talkoot disinformaatiota vastaan. Viime vaalien yhteydessä Meta lakaisi maton alle valtavan määrän QAnon-salaliittoteorioihin liittyviä ryhmiä ja käyttäjätilejä. Nyt Meta aikoo merkitä palveluissaan tekoälyllä tuotetun kuvamateriaalin.

Käytännössä tämä tapahtuu niin, että Metan palvelut havaitsevat kuvissa olevat näkymättömät vesileimat. Tällaisia metatietoja liittävät tekoälykuviin tekoälyohjelmistoja tarjoavat yhtiöt, kuten Google, OpenAI, Microsoft, Adobe, Midjourney ja Shutterstock.  

Tarkoitus on hyvä, mutta siinä on porsaanreikä, jota voivat hyödyntää edellä mainittujen yhtiöiden ulkopuoliset tahot. Toinen puute on se, ettei tekoälyn luomaa videokuvaa ja ääntä voida samalla tavoin tunnistaa vesileimoista ainakaan toistaiseksi.

Ammattitoimittajatkaan eivät aina kykene aukottomasti tunnistamaan tekoälyn tuotoksia.

Journalistisen median kannalta riskinä on hätiköivä verkkouutisointi, jos kiiruhdetaan uutisoimaan jokainen rasahdus ja hankitaan vahvistukset vasta jälkikäteen. Ammattitoimittajatkaan eivät aina kykene aukottomasti tunnistamaan tekoälyn tuotoksia. Elämme ajassa, jossa kaikkea sosiaalisessa mediassa kiertävää kuvamateriaalia pitää lähtökohtaisesti epäillä. 

Esimerkiksi Trumpin suuhun voisi tekoälyllä istuttaa uskottavasti pöyristyttäviä lausuntoja tai laittaa Bidenin sekoilemaan sanoissaan. Vaikka lausunnot kumottaisiin nopeasti disinformaationa, oikaisu tavoittaa harvoin yhtä suurta joukkoa kuin valtavan medianäkyvyyden saanut ensiuutinen.  

Vuosi sitten tutkivan journalismin Tutki!-konferenssissa puhunut suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki oli eniten huolissaan tekoälyllä luoduista mielenosoitus- ja mellakkakuvista. Millaisia aggressiivisia reaktioita ehtisivät aiheuttaa somessa kiertävät tunnelatautuneet kuvat vaikkapa pahoinpidellyistä mielenosoittajista tai yhteenotoista poliisin kanssa? 

Journalistisen median tehtäväksi jäisi korjaavan tiedon jakaminen, mutta pienikin viive saattaisi olla kohtalokas, kun raivostuneet kansalaiset vyöryisivät barrikadeille. 

Hyvä asia on se, että kotimaiset toimitukset ovat ottaneet käyttöön selkeitä tekoälyohjeistuksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei halua julkaista tekoälyn tuottamia valokuvia. Lehden ohjeistuksessa linjataan, että valokuva on dokumentti todellisista tapahtumista, ja valokuvien luominen tyhjästä on todellisuuden väärentämistä. 

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast